News and blogs

Maan hallitus selvittää eurooppalaisen raideleveyden laajentamista Suomeen. Se on varannut puoliväliriihessä 20 miljoonaa euroa rahaa selvitykseen, joka tähtää eurooppalaisen raideleveyden ulottamiseen Pohjois-Suomeen.

Suomen rautateillä käytössä on 1524 millimetrin raideleveys. Keskieurooppalainen leveys on 1435 millimetriä.

Nyt käynnistetään eurooppalaisen raideleveyden jatkosuunnittelu Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) sanoo, että Kemi on looginen ensimmäinen kohde raideleveyden jatkamiseksi, koska se on Ruotsin rajaa lähin muu kaupunki kuin Tornio ja siellä on myös satama.

”EU-komission, Nato ja puolustusvoimien mukaan tämä on tärkein sotilaallisen liikkuvuuden hanke Euroopassa”, Ranne sanoi tiedotustilaisuudessa torstai-iltapäivänä.

Radan rakentaminen on hänen mukaansa mahdollista 2030-luvulla. Nyt tarvitaan ensin ratasuunnittelu.

Ranteen mukaan selvityksen aloittamalla Suomi myös oma-aloitteisesti täyttää velvoitettaan EU :n Ten-T-asetuksessa, jossa huolehditaan Euroopan laajuisesta liikenneverkosta.

”Ten-T-asetus on päivitetty viime kesänä. Eurooppalaisten ratojen halutaan siirtyvän eurooppalaiseen raideleveyteen niissä maissa, missä ollaan poikkeavissa raideleveyksissä”, Ranne kertoo.

”Olemme taustoittaneet suunnitelmia pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Kyse ei ole vain sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta, vaan myös elinvoimasta ja kasvusta.”

Ranne arvioi hankkeen toteutumisen olevan vahva kasvutoimi Pohjois-Suomeen. Jo rakentamisvaihe työllistänee paljon väkeä.

Lähtökohtaisesti Kemiin asti suunnittelukustannus on noin 17 miljoonaa. Sen jälkeen kiinnostava osuus on esimerkiksi Rovaniemi-Misi.

Ranteen mukaan Oulu on joka tapauksessa nyt eteläisin kärki, johon eurooppalaista raideleveyttä tässä vaiheessa suunnitellaan.

”Kyseessä hyvin merkittävä historiallinen päätös, vaikka on pätkissä suunniteltava ja rakennettava. Rail Nordica on aika ennennäkemätön ratkaisu”, Ranne sanoo.

Suomen lisäksi muusta Euroopasta poikkeava raideleveys on EU:ssa vain Baltian maissa, Irlannissa sekä Iberian niemimaalla Portugalissa ja Espanjassa.

Huippuvuorten lentokenttä saaren pääkaupungissa Longyearbyenissä on rakennettu ikiroudan päälle. Tai niin luultiin.

Kun 2 300 metrin kiitorata tehtiin 1970-luvun alussa, kukaan ei olettanut, että sen kiinteät perustat alkaisivat joskus sulaa. Ilmaston lämpenemisen vuoksi juuri näin on käymässä.

Turismi on ollut tasaisessa nousussa Huippuvuorilla. SAS ja Norwegian operoivat vuorolentoja Oslosta Longyearbyeniin vuoden ympäri, ja kesällä Huippuvuorille pääsee charterlennoilla suoraan jopa Helsingistä.

”Kesällä meidän on tarkistettava kiitotie huolellisesti joka päivä, koska maa saattaa painua milloin tahansa. Tilanne on pahentunut koko ajan”, kertoo lentokentän johtaja Ragnhild Kommisrud CNN:lle.

”Pidämme tätä varten ylimääräistä henkilökuntaa ja materiaalia täällä lentokentällä”, jatkaa Kommisrud.

Longyearbyenin lentoasema on maailman pohjoisin kaupalliselle liikenteelle avoin lentokenttä. Pieniä kiitoteitä tutkimus- ja sotilaskäyttöä varten on pohjoisempana Kanadan arktisessa saaristossa.

Hiilestä ollaan luopumassa

Huippuvuorten voi sanoa olevan itsekin osaltaan syyllinen ilmaston lämpenemiseen. Saarilla on ollut useita hiilikaivoksia ja saariryhmän oma energiahuolto on perustunut hiilen polttamiseen.

Tämä on nyt muuttumassa. Huippuvuorten suurin hiilikaivos Sveagruva suljettiin 2020. Venäläisten operoima hiilikaivos tosin jatkaa toimintaansa.

Longyearbyenin hiilivoimala suljettiin 2023. Sen tilalla on nyt dieselkäyttöinen voimalaitos. Vaikka laitos toki saastuttaa, sen myötä CO₂-päästöt kuitenkin puolittuivat.

Huippuvuorilla tuotetaan sähköä myös aurinkokennoilla, mutta niillä on ilmeiset haasteensa. Aurinko pysyy horisontin alapuolella noin 2,5 kuukautta vuodesta. Se tosin korvautuu kesällä.

Jos joskus sattuu pitkä sähkökatko, joka lamauttaa vesi- ja viemärijärjestelmät, suomalaisten pitäisi tehdä tarpeensa kannelliseen sankoon. Näin ainakin sellaisissa asunnoissa – kuten kerros- ja rivitaloissa – joilla ei ole käytettävissään niin sanottua ulkohuonetta.

Tämä uusi ohje annetaan Kuntaliiton vastikään julkaisemassa kirjasessa Sanitaatio yhteiskunnan häiriötilanteissa. Suosituksen mukaan (sivu 12) ”kansalaisten hätävaraan tulisi kuulua pari kannellista sankoa muovipusseineen muun muassa sille varalle, että vesi-wc ei ole käytössä”.

Yhteistyössä Vesilaitosyhdistyksen ja julkista jätehuoltoa edustavan Suomen Kiertovoiman kanssa tehtyyn ohjeeseen kiinnitti mediassa ensimmäisenä huomiota Yle. Uutisen mukaan vastaavaa ohjetta Suomessa ei ole ennen laadittu.

Peseytymistä ja muuta runsasta vedenkäyttöä pitää aina välttää sähkökatkojen aikana, mutta arkipäiväisessä pienen hetken kestävässä sähkökatkossa sankoa ei tarvitse kaivaa esille wc-pytyn korvikkeeksi, Kuntaliitto ohjeistaa.

Kuntaliiton mukaan alle kahden tunnin sähkökatko ei pääsääntöisesti aiheuta ongelmia vedenjakelun ja viemäröinnin toimivuudelle. Jos katko jatkuu pidempään, riskejä ja lopulta ongelmia alkaa ilmetä.

Pitkä sähkökatko uhkaa vesi- ja viemäriverkon toimintaa, sillä puhtaan veden pumppaus vesitorneihin ja viemäriveden siirto verkoston mahdollisissa notkokohdissa vaatii energiaa. Koska vesitornit sisältävät varastoitua vettä ja viemäriputkissa on tyhjää tilaa – siis varastokapasiteettia – ongelmat eivät ilmene heti.

Viemärit kyllä vetävät ilman sähköäkin. Ongelmana on se, että täyteen tulvivat putket todennäköisesti alkavat vuotaa alavissa maastonkohdissa.

Mahdollisen kriisitilanteen pitkittyessä kunnan pitäisikin kyetä selvittämään muutaman vuorokauden aikana, miten viemäröinti hoidetaan. Kuntien pitäisi myös osata antaa asukkaille ohjeistus poikkeustilanteeseen sekä mahdollisesti järjestämään vaihtoehtoisia sanitaatiopalveluja, Kuntaliiton ohjeissa sanotaan.

Jos ohjeistuksia ei ole, ”kasvaa riski, että tarpeita tehdään hallitsemattomasti lähiluontoon kaupunkialueella”.

Yksi mahdollinen pitkittyneen kriisitilanteen ohje on, että vesivessaa voi käyttää sinne itse sangossa kannetulla luonnonvedellä, Yle jatkaa. Tällöin kuitenkin kunnalla pitäisi olla käsitys viemärivuotojen hallinnasta.

Ohjeet tehtiin Venäjän uhan takia

Ylen mukaan keskustelu pitkien sähkökatkojen vaikutuksista yhteiskunnan eri toimintoihin alkoi kolme vuotta sitten, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjä on pommittanut sähkölaitoksia myös Ukrainassa, ja tästä syystä myös Suomessa on katsottu välttämättömäksi selvittää, mitä pitkistä sähkökatkoista seuraa.

Kaksi kakkaämpäriä kotiin on siis uusi suositus.

Kuntaliiton ohjeessa ei kuitenkaan täsmennetty, missä suhteessa sankojen määrää pitäisi skaalata kotitalouden asukasluvun mukaan. Toisin sanoen: onko kaksi sankoa mitoitettu yhdelle, kahdelle vai jopa neljälle hengelle?

Aiemmin vuonna 2022 Puolustusministeriö neuvoi suomalaisia virittämään vessanpytyn istuimelle muovikassin, ja ulostamaan ja virtsaamaan siihen. Muovipussiin pitäisi heittää runsaasti vessapaperia päälle kuivikkeeksi, ja sitten kiikuttaa saastakassi sekajätteeseen.

Puolustusministeriön neuvot herättivät aikanaan kohua. Enää tätä toimintamallia ei suositella kahdesta syystä. Ensiksikin muovikassit voivat imeytyä vahingossa viemäriin ja tukkia sen. Toiseksi uloste- ja virtsajätettä kertyisi pian niin valtavia määriä, että se aiheuttaisi kaupungeissa ongelmia.

”Todennäköisesti ne pussit vuotaisivat”, lisää Ylen haastattelema kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.

Ranska on tuonut strategisten ydinasejoukkojensa lentokalustoa Ruotsiin osana Pégase 25 -ilmasotaharjoitusta. Asiasta kirjoittaa The War Zone.

Pégase-harjoituksen tarkoituksena on osoittaa Ranskan kykyä kohdistaa sotilaallista voimaa maan liittolaisten tukemiseksi.

Tällä kertaa harjoitus toteutetaan Ruotsissa, ja siihen osallistuu kuusi Dassault Rafale -monitoimihävittäjää, kaksi Airbus A400M -kuljetuskonetta sekä yksi Airbus A330MRTT -ilmatankkauskone.

Ranskalaisen FRS-ajatushautomon tutkija Etienne Marcuz toteaa X:ssä, että osa harjoitukseen osallistuvista Rafale-hävittäjistä kuuluu Ranskan strategisiin ilmavoimiin, eli ne ovat ydinasekykyisiä.

Kalustolla voidaan toki hoitaa myös konventionaalisia lentotehtäviä, eli ydinaseita ei ole viety Ruotsiin.

Marcuzin mukaan kyse on kuitenkin merkittävästä signaloinnista ja strategisesta viestinnästä niin Ranskan liittolaisia kuin vihollisiakin kohtaan.

On myös mahdollista, että todistamme ensimmäistä konkreettista osoitusta Ranskan ydinpelotteen laajentumisesta sen eurooppalaisten liittolaisten suojaksi – virallinen vahvistus tästä kuitenkin puuttuu.

Samanaikaisesti Lapin lennosto isännöi kolmea ranskalaista Dassault Mirage 2000 -hävittäjää huhtikuun loppuun asti.

Ilmavoimien mukaan koneet toteuttavat vierailun aikana lentotoimintaa Rovaniemen tukikohdasta. Ranskalaisen osaston tukeutuminen Rovaniemelle on osa Suomen ja Ranskan kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Nato-liittolaisina.

Ranskan strategiset ilmavoimat (Forces Aériennes Stratégiques) operoi noin 40 ydinasekykyisellä Rafale-hävittäjällä, jotka tukeutuvat Saint-Dizierin lentotukikohtaan-

Ranskan merivoimilla taas on 10 kappaletta ydinasekykyisiä Rafale -variantteja, jotka operoivat tarvittaessa lentotukialus Charles de Gaullelta.

Hävittäjäkalusto voidaan todella pahan päivän varalle varustaa MBDA:n valmistamilla ASMPA-risteilyohjuksilla. Ohjuksen kantama on vajaat 600 kilometriä, ja se on varustettu yhdellä arviolta 100-300 kilotonnin taistelukärjellä.

Lue myös:

Sähkön spot-hinta nousi tiistaina 22. huhtikuuta klo 20 Etelä- ja Itä-Norjassa yli kolmeen kruunuun kilowattitunnilta, mikä vastaa noin 25 senttiä euroissa.

Kyseessä on energia-alaan keskittyneen Europower-sivuston mukaan kaikkien aikojen korkein huhtikuussa koettu sähkönhinta Norjassa. Edellinen ennätys oli vuodelta 2022, jolloin hinta kohosi hetkellisesti 2,79 kruunuun/kWh.

Sivusto selittää korkeaa sähkön hintaa muun muassa Olkiluoto 3 -reaktorin suunnitellulla vuosihuollolla, mutta ei mainitse, että myös Olkiluoto 2 jouduttiin pysäyttämään viime viikolla turbiinilaitoksen generaattorissa havaitun kosteuden nousun vuoksi. TVO:n arvion mukaan sähköntuotanto voi jatkua 10. toukokuuta.

Korkeasta hinnasta huolimatta Norjan klo 20 spot-hinta jäi selvästi alle Suomen vastaavan. Suomessa sähkön hinta oli klo 20–21 välillä 30,62 senttiä kilowattitunnilta. Päivän korkein hinta koettiin Suomessa tiistaina klo 9–10, jolloin se nousi 38,66 senttiin/kWh.

Norjassa poikkeuksellisen korkea huhtikuinen sähkönhinta on herättänyt huolta keskustapuolueen puheenjohtajassa Trygve Slagsvold Vedumissa.

”Se aiheuttaa epävakautta ja turvattomuutta ajan myötä, ja se osoittaa, että meidän on otettava takaisin kansallinen kontrolli sähköpolitiikassa", hän sanoo norjalaisen Teknisk Ukeblad -lehden mukaan.

Hänen mukaansa hintavaihtelu osoittaa, kuinka haavoittuvainen Norja on eurooppalaisille sähkömarkkinoille.

”Se on niin sattumanvaraista. Meillä Norjassa on kilpailuetu säädettävässä sähköntuotannossa, josta meidän täytyy pitää kiinni”, Slagsvold Vedum sanoo.

Se oli tehokas ja herätti sotilaissa kauhua.

”Se oli luultavasti pelätyin laite, jonka liittoutuneet kohtasivat”, kertoi everstiluutnantti C.E.E. Sloan kirjassaan Mine Warfare on Land.

Hän tarkoitti saksalaisten toisen maailmansodan aikana käyttämää S-minea. Lyhenne tuli saksan sanoista schrapnellmine tai springmine. Liittoutuneet tunsivat sen nimellä Bouncing Betty, pomppiva Betty.

Lauetessaan se hypähti ilmaan ja räjähti noin metrin korkeudessa, levittäen sirpaleita joka suuntaan. Useinkaan miina ei tappanut, erityisen haavoittuvaisia olivat raajat ja sukuelimet.

Pioneereille koulutusta

Natsit kylvivät S-miinoja miehittämilleen alueille. Erityisen tehokasta niiden käyttö oli Italiassa.

Liittoutuneet olivat vallanneet Sisilian kesällä 1943 ja tekivät syyskuussa maihinnousun Italian saappaankärkeen ja sen jälkeen Salernoon. Italia antautui ja liittoutuneet toivoivat helppoa marssia Roomaan. Saksalaiset kuitenkin jatkoivat taistelua ilman liittolaistaan.

Liittoutuneiden etenemistä hidastivat merkittävästi saksalaisten kylvämät miinat.

Päävastuu miinojen raivaamisesta oli pioneereilla. Heille järjestettiin neljän päivän kursseja, joiden aikana pioneereille opetettiin, miten saksalaisia miinoja raivataan. Osana koulutusta heidän piti oppia tekemään miinat vaarattomiksi myös pimeässä.

Hyppy-Heikki toimi hyvin

Suomi osti talvisodan jälkeen Saksasta noin 50 000 S-miinaa. Ne olivat käytössä jatkosodan aikana ja osoittautuivat tehokkaiksi. Suomen armeijan virallinen nimi niille oli pommiansa m/41-S.

Sotilaiden keskuudessa se tunnettiin nimellä Hyppy-Heikki. S-miinoja yritettiin valmistaa myös Suomessa, mutta siinä ei onnistuttu kovin hyvin.

Petteri Orpon (kok) hallituksen puoliväliriihessään kasaamassa kasvupaketissa oli runsaasti liikennehankkeita. Erityisesti hallitus sanoo tukevansa itäisten ja pohjoisten alueiden kasvua.

Infraan 200 miljoonaa lisää

Hallitus kertoo laajentaneensa neljän miljardin investointiohjelmaansa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Siitä 200 miljoonaa kohdennetaan muun muassa seuraaviin infrainvestointeihin:

Kohdistuu yleisesti Suomeen:

Pohjois-Pohjanmaa:

Etelä-Pohjanmaa

Uusimaa

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Pohjois-Karjala

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Savonrataan vauhtia

Hallitus kertoo myös kohdentavansa korjausvelan purkuun 120 miljoonaa ja mainitsee materiaaleissaan seuraavat hankkeet:

Kiireellisesti edistettäviin suunnittelukohteisiin kuuluvat hallituksen mukaan seuraavat hankkeet:

Henkilöjuna palaa Raumalle

Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen Tampereen ja Rauman välillä kohdistetaan 2,5 miljoonan euron määräraha vuodesta 2027 alkaen. Näin henkilöjunaliikenne alkaa uudelleen kaupunkien välillä.

Kaupunkien välinen henkilöjunaliikenne lakkautettiin vuonna 1988. Rauman radalla kulkee runsaasti tavaraliikennettä.

Maakuntalennot jatkuvat

Hallitus kertoo varmistavansa maakuntalentojen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi–Tornioon, Kokkola–Pietarsaareen, Savonlinnaan sekä Poriin.

Hallitus sanoo arvioivansa erikseen tämän vuoden aikana päätöksen vaikutukset Finavian rahoitukseen.

”Hallitus kehittää Suomen sisäistä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti samalla turvaten huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet.”

Lue myös: