Maavoimat kouluttaa nyt henkilöstöään ja varusmiehiä sekä lentämään droneilla että torjumaan niitä.
”Tämä kaikki on rakennettu noin vuodessa”, tiivistää Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.
Puolustusvoimat on päivittänyt käsityksiään taistelukentästä Ukrainan sodan oppien mukaan.
Asejärjestelmiä käytetään massamaisesti, joten niiden pitää olla kustannustehokkaita. Tiedustelun ja maalinosoituksen järjestelmät ovat tehneet taistelukentästä läpinäkyvän, mikä taas vaikuttaa esimerkiksi logistiikkaan: huoltoa tehdään Ukrainassakin eritoten miehittämättömillä järjestelmillä. Maajoukkojen taas pitää suojautua linnoittamalla.
Lisäksi taistelua käydään entistä korostuneemmin myös sähkömagneettisessa spektrissä. Vanhoja järjestelmiä tulee kyetä päivittämään ja uusia suorituskykyjä integroimaan mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti.
Pähkinänkuoressa ollaan tilanteessa, jossa yksi järjestelmä tai suorituskyky ei ratkaise, vaan sodankäynti on kerroksellista. Nyt Puolustusvoimat on lisännyt omaan taistelukykyynsä yhden kerroksen lisää: kyvyn toimia droneilla ja puolustautua niitä vastaan.
Tiistaina Maavoimat esitteli uusia kykyjään Porin prikaatin Niinisalon varuskunnassa.
”Porin prikaati tulee olemaan miehittämättömän ilmailun kehto. Tänne keskitetään sen koulutuskykyä, testausta ja taktiikan kehitystä”, kertoo Maavoimien ilmailun päällikkö everstiluutnantti Jaakko Kauppinen.
Lähiaikoina Kauppinen nimetään miehittämättömien järjestelmien tarkastajaksi.
Nyt esille pääsivät kevyiden miehittämättömien järjestelmien suorituskyvyt, joiden koulutus varusmiehille on alkanut vuoden toisella puoliskolla. Kantahenkilökunnan koulutus on alkanut syksyllä.
Dronesotilaista ei olla ainakaan alussa tekemässä omaa aselajiaan, vaan kaikki joukko-osastot saavat omaa fpv-dronekalustoaan sekä torjuntajärjestelmiä. Koulutukseen integroidaan myös reserviläiset sekä Maanpuolustuskoulutus MPK.
Droneja käyttävät varusmiehet harjoittelevat ensin simulaattorilla, sen jälkeen pienellä nelikopterilla, ja näiden vaiheiden jälkeen siirrytään operatiivisiin fpv-droneihin.
Ensivaiheessa käytössä ovat Parrot Anafi -dronejen 7- ja 10-tuumaiset mallit. Harjoitustilanteissa ne kantavat lisäpainoja, joilla mallinnetaan räjähdettä. Medialle esitellyssä kantahenkilökunnan koulutuksessa käytiinkin pudottamassa ”pommi” kuvitellun vihollisen niskaan.
Koulutettujen varusmiesten mukaan droneilla lentää parin kilometrin etäisyydelle ja toiminta-aika on kahdenkymmenen minuutin luokkaa. Suoritusarvoihin vaikuttavat muun muassa sää sekä operaattorin lentotyyli: mitä enemmän käytetään tehoa, sitä nopeammin akku tietysti kuluu.
Dronet on varustettu kahdella kameralla, joista peruskameraa käytetään itse lentämiseen. Toinen kamera on varustettu zoomilla, eli sitä voidaan käyttää kauempana sijaitsevan kohteen tarkkailuun.
Itse laitteet ovat modulaarisia, eli niihin voidaan tarvittaessa kiinnittää esimerkiksi ohjauskuidun kela. Vastaavasti ohjelmistoon voidaan esimerkiksi integroida tekoälyä.
Parrot-droneja on Maavoimilla tällä hetkellä alle 1 000 kappaletta, kertoo kenraaliluutnantti Välimäki.
”Meillä on kiivas tarve hankkia ensi vuoden aikana laitteita, jotka ovat edullisia, turvallisia lennättää ja jotka vastaavat meidän vaatimuksiamme. Mieluusti sellaisia, joista on käyttökokemuksia muillakin kuin yrityksellä itsellään.”
Hankinnassa pitää olla erittäin huolellinen jo siksikin, että varastoihin ei päädy valtavaa määrää laitteistoa, joka vanhentuu kuukausien kuluessa.
Välimäen mukaan suomalaisen yrityssektorin kanssa käydään keskustelua kotimaisesta tuotantokyvystä.
”Tässä on keskusteltu ekosysteemistä. Se on houkutteleva ajatus, mutta yritysten ansaintalogiikka pitää miettiä fiksulla tavalla, koska me emme osta laitteita varastoon.”
Yrityksiltä vaaditaan komentajan mukaan siis riskinottokykyä.
Lähtöoletuksena on, että logistiset ketjut ulkomailta Suomeen toimivat myös poikkeustilanteissa, eli niin konventionaalisia ampumatarvikkeita kuin dronekomponenttejakin on ulkomailta saatavissa.
”Niiden kokoaminen voidaan sitten tehdä Suomessa. Sitä varten tarvitaan kotimaista teollisuutta, mutta kokonaisuuden rakentamisessa menee hetken aikaa. Kriisiaikana kokonaisuuden pitää skaalautua suureksi, mutta normaalioloissa se on aika paljon pienempi.”
Lennokkien käyttö taistelukentällä ei ole mitenkään uusi ilmiö, painottaa ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mano-Mikael Nokelainen.
”Olemme seuranneet lennokkien tuloa jo 20 vuoden ajan.”
Uusi piirre ilmiössä on massamaisuus.
”Vielä kaksi vuotta sitten emme voineet kuvitellakaan, että näkisimme yhdessä iskussa 800 lennokkia.”
Nokelaisen mukaan Suomen monikerroksinen ilmatorjuntakyky on varsin hyvä, mutta se on rakennettu hieman toisenlaista uhkaa varten.
”Jotta kykenemme massamaiseen torjuntaan, kalustoakin pitää olla massamaisesti.”
Hyvä puoli tässä on, että siinä missä joitakin vuosia sitten lennokintorjuntakykyjä ei juurikaan ollut, nyt niitä tulee runsain mitoin.
Pienten dronejen, joita myös mikrolennokeiksi kutsutaan, elektronista torjuntaa varten Maavoimat on hankkinut liettualaisen NT Servicen Sky Wiper Omni Max -kalustoa.
Omni Max on häirintälähetin, jolla kyetään häiritsemään dronekaluston yleisimpiä ohjaus-, video- ja paikannustaajuuksia. Käytännössä laite muodostaa ympärilleen joidenkin satojen metrien kokoisen häirintäkuplan.
50 watin teholla lähettävä laite kykenee toimimaan yleisimmillä ohjaustaajuuksilla 300 MHz:stä aina 5,8 GHz:iin. Tarvittaessa osa taajuuskaistoista voidaan valita pois tai kohdentaa häirintä halutulle kaistalle.
Kantahenkilökunnan mukaan kaupallinen drone reagoi ohjaus- ja videolinkkien katoamiseen tyypillisesti aloittamalla kotiinpaluutoiminnon. Vaihtoehtoisesti se voi jäädä leijailemaan paikalleen, kunnes akku alkaa loppua, jolloin drone laskeutuu rauhallisesti alas.
Havaintolaitteena on kotimaisen Sensofusionin Airfence 7, joka etsii signaaleja suunnattavalla antennilla.
Laite kykenee hakemaan signaalin taajuuden ja suunnan sekä arvioimaan etäisyyden. Osassa droneja se lukee myös telemetriatietoja, joiden avulla voidaan paikallistaa paitsi laite, myös sen lennättäjä, johon sitten voidaan tarvittaessa vaikuttaa muillakin keinoin.
Yksittäisen sotilaan rynnäkkökivääri taas varustetaan israelilaisen Smartshooterin Smash 3000 -älytähtäimellä. Se käyttää muun muassa kuvakäsittelyn ja koneoppimisen tekniikoita dronemaalien osoittamiseen.
Ukrainassa lennokkeja torjutaan myös suoraan törmäyttämällä. Sekä nelikopterityyppistä että kiinteäsiipistä kalustoa käytetään tässä tarkoituksessa.
”Siihen on tulossa autonomiaa: konenäköä ja hakeutumista. Tämäntyyppisellä droonilla vaatii valtavasti ammattitaitoa ja osaamista, että pystytään törmäämään monen kilometrin päässä nopeasti lentävään kohteeseen”, everstiluutnantti Kauppinen toteaa.
Maavoimien NHIndustries NH90 -helikopterit kykenevät pudottamaan lennokkeja esimerkiksi kopterien varustukseen kuuluvalla 7,62 millimetrin Dillon Aero M-134D-H Minigun -ovikonekiväärillä. Kauppisen mukaan myös taistelijoiden omilla aseilla on koptereista ammuttu maaleja alas.
Toiminnassa pitää ottaa huomioon, että tuhotun lennokin osat eivät vaaranna helikopteria itseään, ja että pudotus tehdään asumattomalla alueella.
”Tässäkin ovat suojaetäisyydet päällä. Olemme laskeneet niitä itse, ja keskustelleet ukrainalaisten kanssa siitä, miten kohdetta lähestytään”, Kauppinen kertoo.
Eversti Nokelaisen mukaan myös suuremman kokoluokan lennokkien torjuntaa kehitetään parhaillaan.
”Niitä kyetään jo ilmatorjunnalla havaitsemaan ja torjumaan, mutta massamaisesti tarvitaan erilaisia suorituskykyjä ja kustannustehokkaita järjestelmiä.”
Marraskuun lopulla ilmatorjunta piti Lohtajan harjoitusalueella tiedonhankintatapahtuman, jossa yli 40 yritystä esitteli lennokkien havaitsemiseen liittyviä ratkaisuja.
Ensi keväälle suunnitellaan tapahtumaa, jossa tutustutaan vaikuttamisen välineisiin eli ohjuksiin ja torjuntalennokkeihin.
Rovajärvellä taas järjestetään ensi vuoden marraskuussa Arctic Strike 26 -tapahtuma, jossa selvitetään teollisuuden kykyä tuottaa miehittämättömiä järjestelmiä erilaisiin tarkoituksiin. Mukana ovat myös Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatiot.
Tapahtumaan on tähän mennessä ilmoittautunut 35 yritystä.
Lue myös:
