Petteri Orpon (kok) hallituksen puoliväliriihi päättyi keskiviikkona. Riihen annista voi ensisilmäyksellä pelastella viisi keskeistä huomiota.
Todellinen veromoukari
Etukäteen spekuloitiin onko hallitukselta luvassa verovasara vai veromoukari.
Hallitus linjasi puoliväliriihessä erittäin isosta kasvutoimien paketista, joka sisälsi muun ohella ison veromoukarin. Hallituksen ilmoittamien toimien kokoluokka on sen verran iso, että niillä voi ajatella olevan aidosti merkitystä talouteen.
Hallitus kertoi, että nyt tehdyillä linjauksilla ansiotuloverotusta kevennetään noin 1,1 miljardilla eurolla. Osana kokonaisuutta hallitus muun muassa alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin.
Lisäksi hallitus alentaa yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa. Hallituksen mukaan ratkaisun yhteisöveroa keventävä vaikutus on 830 miljoonaa euroa.
Hallituksen linjaama kokonaisuus sisältää lisäksi myös monia muita kasvutoimia ja niistä moni pohjaa Risto Murron kasvutyöryhmän ehdotuksiin.
Pienemmän mittakaavan veromuutoksia on se, että perintöveron alarajaa nostetaan 30 000 euroon.
Siltarahoitus vai purkkaviritys?
Kehysriihessä hallitus päätti pysyvistä menosäästöistä ja verotoimista, joita käytetään kasvutoimien rahoittamiseen.
Sen ohella kokonaisuuteen liittyy kiinnostava siltarahoitus tai purkkaviritys. Hallitus kertoi, että ennen kuin kasvutoimien suotuisat vaikutukset talouskasvuun realisoituvat täydessä mitassaan, valtion tasetta hyödynnetään siltarahoituksena siten, ettei julkisen talouden velkasuhde kasva myöskään hallituskauden lopulla.
Vuodelta 2027 Valtion eläkerahastosta tehtävää siirtoa lisätään kertaluonteisesti. Eläkemenojen kattaminen lisäsiirrolla Valtion eläkerahastosta vähentää velanottotarvetta valtiolle vuonna 2027 reilulla miljardilla eurolla.
Tempusta tulee mieleen tapahtumat kymmenen vuoden takaa.
Karkeasti tilanne meni silloin niin, että valtion vuoden 2015 budjettiin otettiin Valtion eläkerahastosta ylimääräinen 500 miljoonan euron siirto. Rahaston verkkosivujen mukaan tuolloin lakiesityksessä todettiin lisätuloutusta käytettävän valtion velan lyhentämiseen ja kasvupanostuksiin.
Tämä toimenpide on puhuttanut jälkeenpäinkin, niin voi odottaa käyvän nytkin.
Valtion eläkerahaston sijoitussalkun arvo oli 24,2 miljardia euroa viime vuoden lopussa.
Valtion eläkerahastosta siirretään vuosittain varoja valtion talousarviosta maksettavan eläkemenon katteeksi.
Voimassa olevan lain mukaan talousarvioon siirrettävä määrä on tänä vuonna 41 prosenttia valtion eläkemenoista ja kasvaa vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2028 saakka, jolloin siirto on 45 prosenttia.
Hallitus kertoo antavansa eduskunnalle esityksen vuosittaisen talousarviosiirron nostamisesta 1,2 prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2028 siirto on 46,2 prosenttia eläkemenosta. Lisäksi vuodelta 2027 Valtion eläkerahastosta tehtävää siirtoa lisätään kertaluonteisesti 18,7 prosenttiyksiköllä siten, että valtion talousarvioon siirrettävä määrä on yhteensä 63,9 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta.
Tämä on nyt tehtävän toimenpiteen ydin.
Raksit yli ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta
Hallitus on toteuttanut laajasti erilaisia työmarkkinatoimia. Keskiviikkona selvisi, että yhdestä toimesta hallitus kuitenkin luopuu.
Hallitus kertoi sopineensa ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta luopumisesta ja korvaavista uusista toimenpiteistä.
Hallituksen puoliväliriihen pöytäkirjamerkinnöissä todetaan korvaavien toimenpiteiden osalta ainakin se, että jatkossa työnantaja päättäisi säästövapaan pitämisen ajankohdan kuten muidenkin vuosilomien kohdalla, ellei muuta sovita.
Järjestökähinää luvassa?
Hallitus tekee tilaa kasvutoimille hyvin monenlaisilla keinoilla. Muun muassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista. Tästä on tarkoitus saada 190 miljoonaa euroa.
Monet ammattiliitot ovat kritisoineet jyrkästi hallituksen aikeita.
Kiinnostavaa on myös, mitkä ovat käytännön vaikutukset työnantajapuolella.
Keskiviikkona ei saatu vielä selkoa siihen, miten miten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto määritellään yritysten osalta eri tilanteissa. Mitkä kaikki järjestöt määritellään työmarkkinajärjestöiksi, ja miten eri elinkeinoelämän liittojen ja järjestöjen jäsenmaksuja kohdeltaisiin? Voi ajatella, että maksuasia voi herättää monenlaista jälkikuplintaa elinkeinoelämän järjestöissä ja liitoissa.
Karmeat alijäämäluvut
Orpon hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä. Tästä hallitus kertoo pitävänsä kiinni.
Tämä alkaa tosin olemaan aika suhteellinen kysymys, koska vuoden 2027 osalta velkaantumista painetaan alas kertaluonteisella toimella.
Ensi vaalikaudella velkaantuminen uhkaa jälleen kiihtyä. Keskiviikkona kerrottiin, että vuodelle 2029 alijäämäksi arvioidaan 12,6 miljardia euroa.
On hyvä muistaa, että alijäämäarvio voi nousta vielä tätäkin suuremmaksi, jos esimerkiksi puolustusmenoja pitää korottaa vielä nyt päätettyä enemmän.
Vaikka Orpon hallituksen linjaamien kasvurohtojen teho olisi täpäkkä, niin ensi vaalikaudella odottaa nykyennustein erittäin mittava julkisen talouden vahvistamistarve.
Tällä tietoa keväällä 2027 ollaan todella vaikeiden talouspoliittisten kysymysten äärellä, kun seuraavaa hallitusohjelmaa sorvataan, ovatpa pöydässä silloin, mitkä tahansa puolueet.
