Tekniikka&Talous selvitti, missä Suomessa toimivissa kyberturvayhtiöissä maksetaan korkeimpia palkkoja ja miksi yritysten keskipalkoissa voi olla suuriakin eroja.
Suomen kyberturvallisuusalan korkeimmat keskipalkat löytyvät ulkomaisten yritysten Suomen-yhtiöistä. Tieto käy ilmi Tekniikka&Talouden palkkaselvityksestä, jonka kolmen kärjen muodostavat Check Pointin, Fortinetin ja Truesecin Suomen-yhtiöt.
Ulkomaisten yritysten Suomen-yhtiöiden korkeaa palkkatasoa selittää tyypillisesti niiden henkilöstörakenne. Toiminta voi painottua esimerkiksi myyntiin ja johtotehtäviin, joissa tulospalkkaus ja suuret vastuut ovat tavallisia.
Selvityksen korkein keskipalkka oli Check Point Softwaren Suomen-maayhtiössä. Tilinpäätöstietojen perusteella laskettu keskipalkka oli 19 076 euroa kuukaudessa. Yhtiö työllisti tilikauden aikana keskimäärin 11 henkilöä.
Check Point Softwaren Suomen- ja Baltian-maajohtaja Viivi Tynjälä kertoo, että yhtiö on puhtaasti myyntikonttori. Tilinpäätöksen mukaan Suomen-yhtiö käytännössä tarjoaa markkinointi- ja myynninedistämispalveluja israelilaiselle emoyhtiölleen Check Point Software Technologies Ltd:lle.
”Meillä on kansainvälisissä johtotehtävissä olevia henkilöitä, jotka sattuvat olemaan suomalaisia, ja totta kai he näkyvät silloin näissä luvuissa. Kokonaisuuteen vaikuttavat osaltaan myös muut palkkiot ja sitouttamisohjelmat”, Tynjälä selittää yhtiön korkeaa palkkatasoa.
Ei vain teknisiä asiantuntijoita
Viivi Tynjälä huomauttaa, etteivät Suomen-yhtiön tilinpäätösluvut välttämättä kuitenkaan anna oikeaa käsitystä yhtiön liiketoiminnasta Suomessa.
”Emme kansainvälisenä yrityksenä pyöritä tätä liiketoimintaamme Suomen osakeyhtiön kautta. Meillä on erilliset maahantuojat, ja varsinainen liiketoiminta menee pääkonttorin kautta”, hän kertoo.
Hänen mukaansa kyberturvallisuudessa kysyntää on monenlaisille osaajille tällä hetkellä. Teknisellä puolella haetaan erityisesti tekoälyn tietoturvaan erikoistuneita asiantuntijoita, mutta Check Pointin Suomen-yhtiö havainnollistaa samalla kyberturva-alan tehtävien monipuolisuutta
Kyberturvallisuus mielletään helposti hyvin tekniseksi alaksi, vaikka yritykset tarvitsevat teknisten asiantuntijoiden rinnalle myös myynnin ja muun kaupallisen puolen osaajia.
”Käyn luennoimassa ammattikorkeakouluissa opiskelijoille, joista moni ei ole koskaan miettinyt, että tämä ala voisi olla kaupallinen ja heidän tulevaisuuden työtehtävänsä. He ovat yleensä miettineet kyberturvasta, että se on huppu päähän ja kellariin.”
Erityisosaamisesta maksetaan
Tunnetuimpiin suomalaisiin tietoturva-alan yrityksiin lukeutuvassa Withsecuressa keskipalkka oli 7 245 euroa kuukaudessa. Se oli koko selvityksen neljänneksi korkein.
”Kyberturvallisuus on erittäin erikoistunut ja asiantuntijavaltainen ala. Merkittävä osa henkilöstöstämme työskentelee tehtävissä, jotka edellyttävät vahvaa teknistä osaamista ja pitkää kokemusta: esimerkiksi ohjelmistokehityksessä, tietoturvatutkimuksessa, uhkien havainnoinnissa, tietoturva-arkkitehtuurissa ja tuotekehityksessä”, Withsecuren viestintäpäällikkö Inari Anttila selittää palkkatasoa.
Yli puolet Withsecuren henkilöstöstä työskentelee tutkimus- ja teknologiapalveluissa. Noin viidesosa toimii myynnissä ja viisi prosenttia tuotekehityksessä. Anttila arvioi, että yhtiön palkkataso vastaa pääosin alan teknologia- ja kyberturva-asiantuntijoiden yleistä tasoa.
”Palkkataso nousee erityisesti silloin, kun henkilöllä on harvinaista erityisosaamista, merkittävää arkkitehtuurista tai teknistä vastuuta tai vastuuta asiakkaista, liiketoiminnasta tai henkilöstöstä”, hän kertoo.
Withsecuressa nähdään, että tällä hetkellä on kysyntää erityisesti kokeneille asiantuntijoille, jotka yhdistävät syvällisen teknisen kyberturvaosaamisen kykyyn soveltaa sitä käytännön ympäristöissä.
”Esimerkkejä ovat tietoturva-arkkitehdit, pilviturvallisuuden asiantuntijat sekä henkilöt, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä ja automaatiota kyberturvallisuudessa”, Anttila mainitsee.
Palkkoihin ei juuri nyt kohdistu nousupainetta
Suomessa kyberturvallisuusalan työmarkkinatilanne on juuri nyt verrattain hyvä. Näin arvioi alan toimialajärjestön Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund.
”Yritykset ovat löytäneet sopivia osaajia tarpeisiinsa kohtuullisen hyvin”, Sund kertoo.
Hänen mukaansa alan yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on myös käynyt ilmi, ettei palkkoihin kohdistu tällä hetkellä merkittävää nousupainetta.
Palkka ei Sundin mukaan myöskään ole kaikille alan osaajille tärkein työnantajan valintaan vaikuttava tekijä.
”Meidän alallamme on tyypillisesti vahvaa eettistä sitoumusta ja kiinnostusta merkityksellisiin tehtäviin”, Sund sanoo.
Palkkakehitykseen vaikuttaa myös yleinen taloustilanne. Kyberturvayhtiöiden asiakkaat seuraavat edelleen kustannuksiaan tarkasti, mikä puolestaan rajoittaa palveluntarjoajien mahdollisuuksia siirtää kasvavia kustannuksia hintoihin.
Samalla Sundin mukaan alan yritysten on huolehdittava kannattavuudestaan ja investoitava tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Tämä edellyttää panostuksia myös muihin tuotantovälineisiin.
Osaamistarpeissa nousevat Sundin mukaan esiin esimerkiksi tietoverkkojen turvallisuus, salausteknologiat, tuotanto- ja teollisuusympäristöjen sekä pilviteknologioiden turvallisuus ja myös tekoälyyn liittyvä turvallisuus. Hänen mukaansa tarpeet vaihtelevat kuitenkin paljon yrityksittäin ja käyttötapauksittain.
Osaajapula ei katoa
Vaikka sopivaa työvoimaa on juuri nyt saatavilla aiempaa paremmin, kyberala on Sundin mukaan kärsinyt ”kroonisesta osaajapulasta” vähintään vuosikymmenen ajan.
Hän arvioi kyberosaamisen tarpeen kasvavan tulevina vuosina entisestään. Kehitystä vauhdittavat ainakin kolme tekijää: kiristyvä sääntely, yritysten kasvava huomio toimitusketjujen turvallisuuteen sekä maailmantilanne.
”Toivomme ja uskomme, että kyberosaamisen kysyntä ja tarve kasvavat vielä entisestään.”
Kyberala mielletään usein vahvasti tekniseksi toimialaksi, mutta myös Sund muistuttaa, että yritykset tarvitsevat paljon muutakin kuin teknisiä asiantuntijoita. Alalla tarvitaan myös esimerkiksi myynnin, markkinoinnin, palvelumuotoilun ja hallinnon osaajia.
Suomella on Sundin mukaan myös poikkeuksellisen vahva asema eurooppalaisessa kyberturvallisuudessa.
”Meillä on väestömäärään suhteutettuna Euroopan unionin maista suurin kyberturvallisuusmarkkina”, hän sanoo.
Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
