”Tästä kaiken kaikkiaan puhutaan liian vähän”, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala. Suomessa alati kiihtyvä ilmiö voi leikata asunnon vakuusarvosta merkittäviä summia.
Tämä ilmiö on ilmastonmuutos, joka nostaa merenpintaa ja tuo Suomeen muun muassa entistä rankempia sateita ja lisää tulvariskejä.
”Tyypillisesti maksimivakuusarvo on 75 prosenttia. Mutta jos asunto on alttiina merkittävälle kosteuden lisääntymiselle, siitä voi lähteä pois esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä”, Pajala sanoo.
Arviointi on tilannekohtaista ja tehdään muiden riskiarvioiden ohella, Pajala huomauttaa. Varsinaista taulukkoa tai laskuria ei siis ole olemassa.
Vaikutus lainanhakijaan voi silti olla merkittävä. Vaikkapa 500 000 euroa maksavan asunnon tapauksessa kymmenen prosenttiyksikön ero vakuusarvossa voi tarkoittaa sitä, että lainanhakijalla pitäisi olla 50 000 euroa vakuuksia jotain muuta kautta.
”Ilmastonmuutos on tosiasia. Meidän asuntomme on rakennettu suomalaiseen perinteiseen ilmastoon, joka on muutoksen kourissa tällä hetkellä”, Pajala sanoo.
Pajala painottaa, että pankeilla on myös kasvava vaade huomioida näitä fyysisiä riskejä, jotka vaikuttavat vakuuden arvoon. Tärkein arvioitava seikka lainaa myönnettäessä on silti edelleen hakijan maksukyky, hän sanoo. Mikäli ostettava asunto on alttiina riskille, voi joutua hankkimaan lisävakuutta.
Ennusteita sadan vuoden päähän
Tulva- ja kuivuusriskien hallintaan erikoistunut Syken kehitysinsinööri Roy Snellman kertoo, että merkittävillä vesistö- ja meritulva-alueilla, joita on Suomessa 18 kappaletta, asuu reilut 3 000 ihmistä. Paikallisten hulevesitulvien osalta samanlaista kansallista lukumääräarviota ei ole olemassa, sillä niiden kartoittaminen on kuntien vastuulla, hän sanoo.
Yksi viime aikoina suurimpia vahinkoja aiheuttaneista tulvatapauksista sattui vuoden 2024 marraskuussa Satakunnassa ja Pirkanmaalla, kertoo Snellman. Tulviminen johtui lumen sulamisen ja sateiden yhteisvaikutuksesta.
”Silloin nähtiin aikamoinen piikki vakuutusyhtiöiden korvauksissa.”
Snellmanin mukaan hulevesitulvat ja vastaavat talvitulvat ovatkin ilmiö, johon pitäisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Samaa sanoo myös Nordean Pajala.
”Täällä on totuttu sisävesitulviin, mutta haaste liittyy hulevesitulviin, jotka tapahtuvat kaupunkialueilla.”
Pankit ostavatkin Pajalan mukaan kaupallisilta toimijoilta sademääräennusteita jopa kadun tarkkuudella, kun ne tekevät riskiarvioita.
”Kaikilla ei ole suurta ongelmaa, mutta tilanne on muuttuva. Jos joku kuukausi on ollut kaikkien aikojen sateisin, voi vuoden tai kahden kuluttua tulla uudestaan kaikkien aikojen sateisin kuukausi”, Pajala kiteyttää.
Tänäkin kesänä tulvat ovat työllistäneet pelastuslaitosta ja aiheuttaneet vahinkoja. Esimerkiksi heinäkuun alussa Helsingissä vettä tulvi muun muassa kellareihin ja liiketiloihin, kun rankkasateet kurittivat Suomea.
Harva varautuu
Sään ääri-ilmiöihin varautumisesta on tehty myös tutkimusta, Pajala kertoo.
”Kolmannes huomioi tätä asumisvalintoja tehdessään, mutta puolet suomalaisista ei ole ottanut tätä huomioon ollenkaan.”
Huomioon ottaminen ei tarkoita sitä, että jättää unelmakodin ostamatta. Sen sijaan kannattaa pohtia, millaisella alueella se sijaitsee, onko tulvariskiä, ja onko siihen varauduttu esimerkiksi automaattisella pumpulla tai rakennetuilla tulvavalleilla, Pajala selittää.
”Kannustaisin ihmisiä miettimään näitä asioita, koska sademäärät voivat kaksin- tai kolminkertaistua”, Pajala sanoo.
”Jos esimerkiksi ollaan vesistön lähellä, vesistö voi tulvia. Kivetyssä kaupungin notkelmassa puolestaan voi olla, että vesi ei pääse muualle kuin kellareihin ja ylikuormittuneeseen viemärijärjestelmään”, Pajala havainnollistaa.
Pitkällä aikavälillä, vuoteen 2100 mennessä, tulvariski kaksin- tai jopa kolminkertaistuu arvioi Syken Snellman.
Asunnonomistaja ei voi jäädä toimettomaksi
Asiaan on hyvä kiinnittää huomiota myös asujan vakuutusturvan kannalta, Syken Snellman muistuttaa.
”Useimmat vakuutusyhtiöt korvaavat harvemmin kuin kerran 50 vuodessa toistuvat vesistö- ja meritulvat sekä poikkeukselliset hulevesitulvat osana kotivakuutusta. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin myös velvollisuus suojata kotiaan.”
Esimerkiksi vuosittain toistuvat tulvavahingot eivät siis ole vakuutuksen piirissä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös siihen, mitkä tulvat arvioidaan harvinaisiksi. Arvio tulvan harvinaisuudesta perustuu historialliseen dataan ja tilastollisiin todennäköisyyksiin, Snellman kertoo.
Snellman kehottaakin ihmisiä varautumaan omatoimisesti ja seuraamaan ennusteita, jotta tulvatilanteen sattuessa osataan toimia.
Riskejä myös talvella
Tulvien lisäksi Nordean Pajala nostaa esiin myrskyjen ja lämpimien talvien vaikutuksen asuntoihin.
”Roudan määrä on vähenemään päin ja sitä on viikoissa mitattuna lyhyemmän aikaa. Talojen perustukset ovat rakennettuja tietyllä oletusarvolla roudan määrästä.”
Pajala ja Snellman mainitsevat myös, että lisääntyvä kosteus voi aiheuttaa asunnoille julkisivuvaurioita.
