Uutiset ja blogit

25-vuotias mies taistelee hengestään sairaalassa robotti-imurin räjähdyksen seurauksena, The Guardian kertoo.

Imurin räjähdys sytytti Australian Perthissä asuvan Lachie Perremin kodin tuleen viikko sitten, jolloin mies kiidätettiin sairaalaan hengenvaarallisten palovammojen vuoksi.

Tapahtumapaikalle saapui kaikkiaan neljä paloautoa ja sammutustyöt veivät yli kaksi tuntia.

Osavaltion palo- ja pelastuslaitoksen tutkijat ovat vahvistaneet, että tulipalon syynä oli robotti-imurissa ollut vika.

Toistaiseksi ei tiedetä, johtuivatko räjähdys ja tulipalo imurin sähköviasta vai oliko vika litiumioniakussa.

Laite on lähetetty osavaltion rakennus- ja energiavirastoon jatkotutkimuksia varten.

75 prosenttia kehosta

Lehtitietojen mukaan australialainen Perrem on edelleen kriittisessä tilassa ja hänen palovammojaan hoidetaan.

Perremin äiti on kertonut Gofundme-sivulla, että noin 75 prosenttia hänen poikansa kehosta on palovammojen peitossa.

Perremin äidin mukaan mies on sedatoitu, millä viitataan potilaan lääkkeelliseen rauhoittamiseen.

– Hänellä on edessään todella pitkä tie, johon kuuluu useita leikkauksia, mittava hoitojakso, kuntoutus ja kuukausien toipuminen, äiti kuvaili.

Perremin kihlattu ja heidän kämppäkaverinsa menettivät kotinsa tulipalossa.

Kihlattu kuvaili sosiaalisessa mediassa, kuinka hänen kihlattunsa käy läpi "elämänsä suurinta taistelua".

– Meidän koko elämämme muuttui hetkessä, hän kirjoitti.

Perremin äiti perusti Gofundme-keräyksen lauantaina kattamaan robotti-imurin aiheuttaman tragedian kustannuksia.

Tiistai-iltaan mennessä keräykseen oli lahjoitettu yli 26 000 dollaria.

Itänaapurin aseteollisuudessa tapahtuu kummia.

Venäjällä pidätetään nyt ”systemaattisesti” korkean tason johtajia merkittävistä puolustusteollisuuden yhtiöistä, yhdysvaltalainen Jamestown-ajatushautomo kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan.

Pidätyksien perusteena ovat väärinkäytöt, joita ei vielä muutama vuosi sitten olisi ehkä koskaan nostettu esille muualla kuin mahdollisesti yhtiöiden sisäisissä selvityksissä.

Analyysin valokeilassa on kaksi huomattavaa tapausta toukokuulta. Tuolloin viranomaiset panivat esitutkintavankeuteen Venäjän suurimman panssarivaunuvalmistajan Uralvagonzavodin apulaispääjohtajan Dmitri Semizorovin ja mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia kehittävän Krasmaš-tehtaan pääjohtajan Aleksandr Gavrilovin.

Korruptioepäilyt olivat luultavasti viranomaisten tiedossa pitkään ennen pidätyksiä, ajatuspaja kirjoittaa. Sen vuoksi on syytä olettaa, että niiden toteuttamiselle juuri nyt on olemassa erityiset syynsä.

Korruptiosta on tullut uhka

Toukokuun lopussa pidätettyä tankkipamppu Semizorovia epäillään kavalluksesta, joka tapahtui jo vuonna 2016.

Semizorovia syytetään 50–54 miljoonan ruplan eli silloisella vaihtokurssilla noin 675 000–730 000 euron kuorimisesta julkisesta hankintasopimuksesta. Tuolloin Semizorov toimi toisen yhtiön, TsNIITotšMash-puolustusteollisuusfirman johtajana.

Rikostutkinta aloitettiin syksyllä 2025. Syytteen mukaan yhtiö allekirjoitti 132 miljoonan ruplan sopimuksen ilmastointikojeista, joiden markkinahinta olisi ollut todellisuudessa noin 78 miljoonaa ruplaa. 54 miljoonan ruplan suuruinen erotus päätyi väitetysti vääriin taskuihin. Semizorov kiistää syytteet.

Sopimushintojen paisuttaminen ja erotuksen anastaminen välikäsien kautta on Venäjällä standardikäytäntö valtionhankinnoissa, Jamestown toteaa. Tapausta käsittelevä moskovalainen käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että Semizorovin toiminta aiheutti uhan Venäjän maanpuolustuskyvylle.

Sotateollisuuden jättikonglomeraatti Rostehin omistama Uralvagonzavod valmistaa lähes kaikki Venäjän uusista taistelupanssarivaunuista ja on johtava tekijä vanhan kaluston modernisoinnissa.

Kriittistä kalustoa

Toukokuun alussa venäläislehdistö uutisoi ohjusvalmistaja Krasmašin pääjohtajan Aleksandr Gavrilovin asettamisesta esitutkintavankeuteen. Gavrilov toimi Krasmašin leivissä vuodesta 2005 ja pääjohtajan tehtävässä vuodesta 2018.

Syytteet liittyvät kolmen miljoonan ruplan suuruiseen lahjukseen. Summa on hyvin pieni suhteutettuna siihen, että Krasmašin Sarmat-ohjuksen kehitysohjelmaan on lapattu vuosien varrella kymmeniä miljardeja ruplia valtion rahaa.

Venäjän strategisen pelotevaikutuksen uudeksi keihäänkärjeksi tarkoitettu Sarmat-ohjus ei ole vielä valmistunut käyttökuntoon. Jo vuonna 2010 alkaneen kehitysohjelman tulokset ovat olleet pettymys. Ensimmäisen 50 ohjuksen toimituksen oli alun perin määrä tulla palvelukseen jo vuonna 2018, mutta aikamäärettä on lykätty toistuvasti aina tämän vuoden loppuun saakka.

Gavrilov pidätettiin hieman ennen kuin presidentti Vladimir Putin epäsuorasti vahvisti, että ohjuksen käyttöönotto oli jälleen viivästynyt, Jamestown panee merkille. Rikostutkijat ovat kertoneet penkovansa nyt mahdollisia muita korruptiorikoksia, joita Krasmašin toimintaan on voinut liittyä.

Jamestown pitää Krasmašin tapausta erityisen merkittävänä, sillä mikäli strategisesti avainasemassa olevan Sarmat-ohjuksen kehitysprosessissa on korruptio kukkinut, aseen koko teknologiaketjun luotettavuus asettuu kyseenalaiseksi.

”Tuskin jää viimeiseksi”

Muitakin suuren painoarvon tutkintoja on tullut hiljattain julkisuuteen.

Moskovan sotilastuomioistuin valmistautui kesäkuussa kuulemaan kahta Venäjän kansalliskaartin kenraalia rikossyytteistä, jotka koskevat yli vuosikymmenen vanhoja tapauksia. Syytekohtiin lukeutuu liikemiehiltä saatuja lahjuksia julkisiin hankintasopimuksiin liittyen. Asiasta raportoi Kommersant.

Jamestown arvioi, että Venäjän turvallisuuspalveluille on nyt annettu vapaat kädet avata puolustusteollisuutta koskevia rikostutkintoja riippumatta siitä, kuinka vanhoja tapaukset ovat. Tärkeitä teollisuuspomoja ei epäröidä poistaa tehtävistään huolimatta siitä, että se voi epävakauttaa yhtiöiden tuotantoa kriittisenä aikana, kun Ukrainan hyökkäyssota on edelleen käynnissä.

Syy kovakouraisille toimille on selkeä, ajatushautomo katsoo. Venäjän valtion toleranssi korruptiolle puolustussektorilla on madaltunut, sillä panokset ovat kasvaneet: julkiset rahavirrat teollisuudenalalle ovat valtavia, ja tuotetun kaluston tulee toimia hyvin.

Takana ovat ajat, jolloin Kreml ja turvallisuuspalvelut katsoivat alan korruptiota pitkälti sormien lävitse, kunhan tuotantotavoitteet täyttyivät paperilla.

”Nykyinen pidätysten aalto tuskin jää viimeiseksi”, Jamestown toteaa.

Perusteellista korruptionvastaista kampanjaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Täsmäpuhdistukset riittävät lähettämään viestin siitä, että viranomaiset eivät enää anna hiljaista hyväksyntäänsä korruptiolle, kun kyse on sotateollisen kompleksin kriittisimmistä osista.

Ukraina iski maanantaina droonein Venäjän suurimpaan öljynjalostamoon Siperiassa, muun muassa Reuters, The Moscow Times ja Ukrinform kertovat.

Venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin tytäryhtiö Gazprom Neftin operoima jalostamo sijaitsee Omskin kaupungin pohjoislaidalla, noin 2 500 kilometrin päässä Ukrainan-vastaisesta rajasta. Nasan satelliitit tallensivat maanantai-iltana useita tulipalon pesäkkeitä laitoksella, The Moscow Times kertoo.

”[Jalostamon] alueella todettiin osuma ja sitä seurannut tulipalo. Tuhojen laajuutta selvitetään. Tämä on viimeisin 11 suurimmasta bensiinintuottajasta Venäjällä, joihin on isketty”, Ukrainan pääesikunta tiedotti Facebook-päivityksessään.

Reutersin lähteet taustoittavat, että Omskin jalostamo käsitteli viime vuonna noin 23 miljoonaa tonnia eli 460 000 tynnyriä öljyä päivässä. Jalostamo on iskun kohteena ensimmäistä kertaa sitten Ukrainan sodan alkamisen. Kantamaltaan isku on yksi syvimmistä, mitä Ukraina on tehnyt Venäjälle.

Myös venäläislähteet vahvistavat iskun tapahtuneen. The Moscow Timesin mukaan Omskin alueen kuvernööri Vitali Hotšenko vahvisti, että ”useat lennokit” olivat murtautuneet Venäjän ilmapuolustuskerrosten läpi ja hyökänneet jalostamolle.

Hotšenko ei täsmentänyt iskun vaikutuksia mutta sanoi, että pelastuslaitos oli lähetetty laitokselle.

Venäjä moukaroi Kiovaa

Omskin lisäksi Ukraina tiettävästi iski maanantaina myös muihin strategisesti tärkeisiin kohteisiin ympäri Venäjän. Osumaa ottivat Ukrainan rajasta noin 700 kilometrin päässä sijaitseva Slavneft-Janosin jalostamo Jaroslavlin alueella, maakaasuntuottaja Novatekin Ust-Lugan kompleksi Leningradin alueella sekä läheinen ohjusprikaatin sijoituspaikka.

Ukraina iski maanantaina myös lähialueilleen Venäjän Belgorodiin ja Krimin niemimaalle, jonka Venäjä laittomasti miehitti vuonna 2014. Isku Krimille katkaisi sähköt koko liitetyltä niemimaalta, alueellinen energiayhtiö kertoi maanantaiaamuna sen jälkeen, kun Kremliin kytköksissä olevat viranomaiset sanoivat naisen kuolleen iskujen aikana.

Belgorodin iskuihin Ukraina käytti ohjuksia, Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass kertoo. Belgorodin alueen kuvernöörin Aleksandr Šuvajevin mukaan iskuista ei aiheutunut kuolonuhreja.

Myös Venäjä moukaroi Ukrainaa maanantain vastaisena yönä. Reuters kertoo, että Venäjän droonit ja ballistiset ohjukset surmasivat 28 ihmistä iskussa Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan.

Suomalainen teknologiayhtiö Bittium osallistuu uuden sotilasviestinnän standardin kehittämiseen osana eurooppalaista a4ESSOR-yhteisyritystä. Hankkeen tavoitteena on parantaa eri maiden asevoimien välistä yhteentoimivuutta ja turvallista tiedonsiirtoa. Kehityssopimuksen kokonaisarvo on nyt yli 211 miljoonaa euroa. Aiempi marraskuussa 2025 julkistettu sopimus oli arvoltaan yli 47 miljoonaa euroa, joten uusi sopimusmuutos kasvattaa hankkeen kokonaisarvoa huomattavasti.

Yhteisyritys on allekirjoittanut puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) kanssa sopimusmuutoksen, jonka myötä käynnistyy ESSOR-puolustusyhteistyöhankkeen Narrow Band Waveform (ENBWF) -aaltomuodon kehittäminen.

Aaltomuoto tarkoittaa käytännössä radioviestinnän teknistä menetelmää, jonka avulla eri maiden sotilasradiot voivat siirtää tietoa yhteensopivasti ja turvallisesti keskenään.

Uusi ENBWF-aaltomuoto perustuu valmisteilla olevaan Nato-standardiin (STANAG 5630 Edition 2). Tavoitteena on, että eri maiden asevoimat voivat käyttää omia kansallisia ohjelmistoradioitaan, mutta silti viestiä tehokkaasti ja turvallisesti liittolaisten kanssa.

Uuden kehitysvaiheen aikana tehdään kenttäkokeita erilaisissa ympäristöissä, kuten kaupungeissa, maaseudulla ja haastavassa maastossa. Kokeissa testataan järjestelmien toimintaa myös liikkeessä ja elektronisen häirinnän alaisina.

Lisäksi tarkoituksena on perustaa ESSOR-laboratorio, jossa voidaan varmistaa eri maiden järjestelmien yhteentoimivuus.

Hanketta toteuttavat kuuden eurooppalaisen Nato-maan puolustusalan yritykset: suomalainen Bittium, espanjalainen Indra, italialainen Leonardo, puolalainen Radmor, saksalainen Rohde & Schwarz ja ranskalainen Thales.

Työ jaetaan jäsenmaiden osuuksien mukaisesti. Bittium kertoo, että sen osuus hankkeesta on huomattavasti pienempi kuin tasajaolla laskettu osuus olisi.

Tämän vuoden tammi-kesäkuussa ensirekisteröitiin 37 257 henkilöautoa. Uusien autojen kauppa kituu edelleen, sillä määrä jäi samalle tasolle kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tai vähän allekin, sillä vuotta aiemmin uusia autoja rekisteröitiin kuusi kappaletta enemmän kuin nyt.

Vaikka myyntimäärä on tasainen, käy taisto markkinaosuuksista kiivaana. Joukkoon mahtuu tälläkin kertaa voittajia ja häviäjiä.

Kymmenen eniten ensirekisteröityä automerkkiä kattaa peräti 75 prosenttia kaikista rekisteröinneistä, joten siihen joukkoon päässeet voidaan jo lukea voittajiksi.

Kasvajat top-kympissä

Suomen eniten ensirekisteröity automerkki oli tammi-kesäkuussa tuttuun tapaan Toyota. Se vieläpä nosti rekisteröintimääriään 16,2 prosenttia 877 autolla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kilpiin päätyi 6 288 Toyotaa.

Markkinaosuus nousi 14,8:sta ylivoimaiseen 17,2 prosenttiin, kun seuraavaksi sijoittuneiden Volkswagenin ja Škodan siivu on noin kymmenen prosenttia.

Kesäkuussa Toyotan markkinaosuus kävi lähes 22 prosentissa.

Kärkikymmenikössä osuuttaan kasvattivat Toyotan ja Škodan lisäksi Mercedes-Benz, Tesla, BMW ja Audi.

Näistä eniten kasvoivat Tesla ja Mercedes.

Mercedeksen kovaa kasvua selittävät uudet täyssähköiset CLA ja GLC.

Tesla puolestaan on saanut Model Y:n tuotannon ja asiakastoimitukset käyntiin mallin viimevuotisen uudistumisen jälkeen.

Nämä menettivät myyntiään

Kärkikymmenikössä Volkswagenin rekisteröinnit vähenivät 852 autoa eli lähes yhtä paljon kuin Toyotan kasvoivat. Prosenteissa pudotus oli lähes 19, ja markkinaosuus painui 12,4:stä 10,1:een.

Volvon menekki väheni lähes 12 prosenttia ja Kian yli 31 prosenttia, peräti lähes tuhat autoa

Kärkikymmenikön viimeisen, eli Fordin, rekisteröinnit putosivat nekin lähes 12 prosenttia.

Kärjen takana kasvoivat etenkin kiinalainen BYD (+241 prosenttia), joka on hiljalleen saanut myyntinsä Suomessa vauhtiin sekä Smart (+354 prosenttia), joka on tuonut markkinoille uusia sähköautomalleja.

Perinteisistä merkeistä Opelin rekisteröinnit kasvoivat lähes 83 prosenttia.

Tesla kiilasi Toyotan ohi

Toyota vei merkkimestaruuden laajalla mallistollaan, mutta eniten ensirekisteröity yksittäinen automalli oli tammi-kesäkuussa Tesla Model Y.

Sen rekisteröinnit kasvoivat lähes 146 prosenttia 1 575 autoon, kun vuotta aiemmin Model Y:tä kilvitettiin 641 kappaletta.

Toyotan eri mallien rekisteröinnit olivat luonnollisesti kasvussa, kun merkin menekki kokonaisuudessaan kasvoi.

Prosentuaalisesti eniten myyntiään Toyotista kasvatti uudistunut täyssähkömalli bZ4X, 227 prosenttia. Tosin määrällisesti sen edellä tilastossa ovat japanilaisvalmistajan hybridit Yaris Cross, Corolla ja Yaris.

Ostajia näyttävätkin houkutelleen eniten joko uudet tai uudistuneet täyssähköautot tai perinteisemmät hybridit.

Täyssähköisten henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä oli kuuden ensimmäisen kuukauden aikana jo 47,8 prosenttia ja lataushybridien osuus 12,8 prosenttia, kertoo Autoalan tiedotuskeskus.

Ja sähköauto on tämäkin: Mercedes-Benz nousi uudella CLA-sarjallaan mallitilastossa kuudenneksi.

Kärkikymmenikössä myyntiään menetti Volvo XC60, lähes 12 prosenttia. Ovatko Volvonsa vaihtoa harkinneet sitten jääneet odottamaan tämän vuoden uutuutta EX60-sähköautoa, se jää nähtäväksi.

Škoda Enyaqin rekisteröinnit säilyivät miinusmerkistä huolimatta käytännössä ennallaan, sillä autoja meni kilpien väliin ainoastaan yksi vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa.

Top-10:n takana etenkin uudistunut Volkswagen T-Roc houkutti ostajia. Kappalemääräinen myynti nousi viimevuotisesta 165 autosta 811:een.

Tanska on vihdoin saamassa neljä uutta alusta miinanraivaukseen sekä kemikaali- ja öljyvuotojen torjuntaan. Ensimmäinen aluksista saadaan näillä näkymin käyttöön vuoden 2029 puolivälissä, kertoo Ny Teknik.

Teräksenleikkuu uusiin aluksiin alkoi tanskalaisyhtiö Karstensens Skibsværftin telakalla Gdanskissa Puolassa 10. kesäkuuta.

Alusten päätehtävänä on torjua öljy- ja kemikaalivuotoja. Ne korvaavat neljä nykyistä, voimakkaasti kulunutta ympäristövahinkojen torjunta-alusta. Tarvittaessa alukset pystyvät auttamaan myös sotilaalliselta uhalta puolustautumisessa: laskemaan miinoja ja auttamaan laivastoa merivalvontatehtävissä sekä kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin valvonnassa.

Kolme 52-metristä ja yksi 70-metrinen

Yhdestä aluksista tulee muita suurempi, 70-metrinen. Muista tulee 52 metriä pitkiä, ja niiden kapasiteetiksi tulee 270 kuutiometriä öljyä. Viimeinenkin aluksista on oletettavasti toimitusvalmis vuoden 2030 lopulla.

Tanskan puolustusministeriö allekirjoitti aiemmin tänä vuonna aluksista rakennussopimuksen Orlogsskibe Danmark K/S -konsortion kanssa. Konsortio koostuu kolmesta tanskalaisesta yrityksestä: OSK Design A/S, Karstensens Skibsværft A/S ja Hvide Sande Shipyard.

Sopimuksen arvo on noin 1,9 miljardia Tanskan kruunua eli noin 250 miljoonaa euroa.

Ensimmäisen aluksen rungonrakennus kestänee noin vuoden, minkä jälkeen runko hinataan Tanskan puolelle Hvide Sandeen lisäosien asennusta varten, ja Gdanskissa jatkuu seuraavan rungon rakentaminen.

Nykyiset alukset olivat jo 30 vuotta sitten vanhoja

Tanskan nykyiset neljä ympäristönsuojelualusta rakennettiin 1980-luvun alussa. Ne todettiin kuluneiksi ja sopimattomiksi tehtäväänsä jo vuonna 1996.

Kolmekymmentä vuotta sitten tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että "neljä ympäristöalusta, joiden on tarkoitus rajoittaa ja kerätä saasteita, olivat vanhentuneita", totesi Valtiontalouden tarkastusvirasto myöhemmin alusten huonosta kunnosta.

Tästä huolimatta kesti 30 vuotta ennen kuin Tanskan parlamentti Folketing määräsi korvaavat alukset.

Tanska ei ole vuosiin täyttänyt Itämeren suojelemiseksi vuonna 1974 solmitun Helsingin sopimuksen (Helcom) mukaisia velvoitteitaan, jotka edellyttävät jäsenvaltioilta kykyä käsitellä jopa 5 000 tonnin öljyvuotoja.

Tanskan puolustusministeriön mukaan Tanska ei voi täyttää tätä vaatimusta, jos edes yksi alus on pois käytöstä – ja käytännössä ainakin yksi neljästä aluksesta on lähes jatkuvasti telakalla.

”Käytännössä emme voi tehdä mitään”

Tanskalaismedia Ingeniøren julkaisi vuonna 2025 artikkelisarjan, joka osoitti, kuinka rajallinen Tanskan ympäristövalmius merellä on. Lehti haastatteli muun muassa Tanskan laivaston poliisipäällikkö Jens Peter Janumia, joka on työskennellyt ympäristöalus Mette Miljøllä noin 40 vuotta.

"Ympäristövalmius on vain jotain, jolla leikimme. Käytännössä emme voi tehdä mitään, jos tapahtuu suuri ympäristöonnettomuus", hän kertoi Ingeniørenille.

Tanskan puolustusmateriaali- ja hankintaviranomainen selvittää parhaillaan peräti 21 uuden aluksen rakentamista Tanskan merivoimille. Lisäksi Puolustusvoimien odotetaan tilaavan uusia arktisia aluksia ja fregatteja tulevina vuosina.

Pörssisähkön keskihinta oli kesäkuussa Suomessa yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi takaperin. Energiayhtiö Vattenfallin sähkömarkkinakatsauksessa kerrotaan, että sähkö maksoi noin 5,9 senttiä kilowattitunnilta, kun vuotta aikaisemmin se oli 2,3 senttiä kilowattitunnilta.

Syitä korkeampaan hintaan on monia.

Ruotsissa oli kesäkuun lopussa useita ydinvoimayksiköitä huollossa tai vajaalla teholla. Kolmessa ydinvoimalassa oli suunniteltu huoltoseisokki. Myös Ringhals 4:ssä sattui generaattorivuoto, mikä piti voimalaa puoliteholla.

Ruotsi on Suomelle tärkeä kauppakumppani sähkömarkkinoilla, ja se tuo Suomen sähkömarkkinoille joustovaraa. Vattenfallin mukaan Ringhals 4 on seisokissa syyskuun alkuun asti, mikä voi vaikuttaa myös Suomen loppukesän sähkömarkkinaan.

Vesivoima tökkii

Energiateollisuuden kuukausitilaston mukaan vesivoimalaitokset tuottivat toukokuussa Suomessa alle yhden terawattitunnin sähköä. Luku on vähemmän kuin koskaan aiemmin toukokuussa. Vedellä tuotetun sähkön määrä supistui toukokuussa yli 17 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Pääsyy vähäiselle tuotannolle on vähäluminen talvi, aikainen kevät ja vähäiset sateet. Vedenkorkeus on ollut monissa Suomen keskisuurissa ja pienissä järvissä historiallisen matalalla.

Sääennusteet eivät lupaa helpotusta tilanteeseen. Näillä näkymin heinäkuussa sademäärät ovat normaaleja, kun vesivoima kaipaisi huomattavasti normaalia suurempaa sademäärää.

Sähkömarkkinoiden kannalta huono kesäsää on tyyni korkeapainesää. Vähäsateinen jakso heikentää vesitilannetta ja kuuma sää lisää jäähdytyksen sähkönkulutusta.

”Jos samaan aikaan on tyyntä, vesivoimaa on tavallista vähemmän käytettävissä, siirtoyhteydet eivät toimi normaalisti tai tuotantolaitoksia on huollossa, markkina voi kiristyä nopeasti”, Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg sanoo tiedotteessa.

Strandberg muistuttaa, että Suomessa on kuitenkin erittäin edullista sähköä. Viime vuonna sähkö oli Euroopan halvinta. Pörssisähkön keskihinta on kesäisin vaihdellut 2,70–24,21 sentin välillä kilowattitunnilta.

Vuoden 2022 kesällä sähkön keskihinta ampaisi jopa yli 24 senttiin energiakriisin takia. Kriisi alkoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Euroopan vähennettyä Venäjältä tulevia kaasutoimituksia.