Uutiset ja blogit

VR:n Oulun varikosta on kasvanut lyhyessä ajassa täysiverinen junanvaunutehdas, jossa on nyt menossa mittava Ruotsin SJ:n X40-kaksikerrosjunien modernisointi.

Yhtiö on kehittänyt uudenlaiset linjatelit, joiden päälle ruotsalainen juna voidaan nostaa ja lukita kiiloilla Ruotsin rajalla, sillä Suomessa on erilainen raideleveys.

Jatkossa junat on tarkoitus ajaa kiskoja myöten Ruotsista Ouluun, kun tähän asti vaunuja on rahdattu Haaparannasta rekoilla.

Kunnostettavia junia on 27 kappaletta ja niiden modernisointi kestää vuoteen 2028 saakka.

”Käytännössä ruotsalaiset junat puretaan, pintakäsitellään ja kasataan uuden kaupallisen ilmeen mukaiseksi. Tämä on varikon historiassa ensimmäinen kerta, kun teemme näin suuren modernisointiprojektin”, Oulun varikon kunnossapitopäällikkö Antti Makkonen kertoo.

VR:n Ouluun vuonna 2013 rakentama, 334 metriä pitkä junien huoltovarikko on kasvanut projektikeskukseksi, joka työllistää 130 asentajaa ja maalaria. Aiemmin varikolla muun muassa sulateltiin Pendolinoja ja IC-junia.

”Lisäksi keskus työllistää suuren määrän alihankkijoita, jotka muun muassa päällystävät junien penkkejä tai urakoivat Suomen suurimmassa 65 metriä pitkässä maalaamossa”, Makkonen kertoo.

SJ:n junien istuinten rungot maalataan, istuintyynyt vaihdetaan ja verhoillaan, pöydät vaihdetaan ja osa seinistä teipataan lisäämään junien viihtyisyyttä. Putkivalot vaihdetaan led-valoiksi. Ulkoseinät hiotaan ja maalataan kahdeksan metriä korkeassa maalaamossa, jonka uunin pituus on 65 metriä.

Väleillä Linköping–Tukholma–Uppsala–Gävle liikennöivien X40-junien suurin matkustajaryhmä ovat työmatkalaiset, joten junissa työskentelyn edellytyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Pistorasioihin on lisätty latausmahdollisuuksia.

Lisäksi vanhat näytöt poistetaan ja korvataan uusilla näytöillä. Toni Pätsi asentaa näyttöjä, joita tulee myös junan eteisiin.

VR Fleetcare on investoinut lähes 10 miljoonaa euroa Oulun projektikeskuksen uuteen maalaamoon ja tilojen parannuksiin.

”Lisäksi olemme saaneet pohjoisesta runsaasti hyviä alihankkijoita, kuten maalausalan ammattilaisia, jotka ovat tärkeitä projektin onnistumiseksi”, Makkonen kertoo.

Yksi SJ:n juna sisältää kolme kappaletta kaksikerroksista, Suomen IC-junien kaltaista vaunua. Alstom on rakentanut junat 2004–2006 ja nyt ne ovat elinkaarensa päässä. Täysremontilla niiden elinkaarta jatketaan 20–30 vuodella.

Lisäksi Oulussa on jo aloitettu Helsingin ja Pietarin väliä kulkeneiden Allegro-junien modernisointi ja maalaus. Ne tulevat Suomen pääradalle. Niiden uutta väritystä esitellään kesän alussa.

VR panostaa Ouluun, sillä sieltä on lyhyt matka Ruotsin rataverkolle.

Remonttiin tulevat vaunut ajetaan Etelä-Ruotsista Haaparantaan. Jatkossa ne siirretään siellä nosturilla Tornion puolella erikoistelien päälle, jolloin vaunuja voidaan vetää Suomen rataverkolla.

Suomen rataverkon raideleveys on 1524 millimetriä, kun se Ruotsissa ja muualla Euroopassa on 1435 milliä.

Fleetcare on markkinoinut Oulun palveluja muillekin junaoperaattoreille.

”Kartoitamme vaunujen uudistustarvetta nyt Skandinavian alueelta, joka on logistisesti lähempänä Oulua”, kertoo VR Fleetcaren toimitusjohtaja Otso Ikonen.

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu pidempi juttu tästä.

Eaton on monialayhtiö, joka valmistaa Suomessa UPS-laitteita. Sen tehdas muutti Espoon Koskelosta Vantaan Tuupakkaan reilu vuosi sitten vuodenvaihteessa 2023–2024. Henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna 350:sta noin 500:aan. Miten 150 henkilön rekrytoiminen vuodessa on onnistunut, tehtaanjohtaja Petri Koskinen?

Olihan tämä meidän mittapuullamme huima kasvu. Tuotannon puoli kasvoi erityisesti, mutta oli toimihenkilömäärässäkin kasvua.

Emme revenneet rekrytoimaan riittävän nopeasti, joten käytimme vuokrafirmoja hankkimaan meille henkilökuntaa. Tässä mallissa työntekijä on ensin vuokralla ja jonkin ajan päästä tulee virallisesti omaksi työntekijäksi. Aluksi perehdytyksen taso jossain määrin kärsi, kun melko uudet ihmiset perehdyttivät uusia.

Kerro hauska muisto opiskeluvuosiltasi.

Yksi kaveri oli innokas sijoittamaan ja oli saanut vinkin sijoituksesta. Hän laittoi kassiin rahaa ja lähdimme paahtamaan muutaman kaverin kanssa Sveitsiin tekemään sijoituksia. Kun olimme Saksan läpi yötä myöten ajaneet, eihän liikepankissa suostuttu ottamaan opiskelijarenttuja edes vastaan, vaan ohjattiin tavalliseen pankkiin asioimaan.

Lähdimme sitten Sveitsin vuoristoon retkeilemään sen sijaan. Samainen kaveri keksi, että makkara on hyvä paistaa moottorin pakosarjan päällä. Siihen aikaan opiskelijaelämä oli sen verran vapaata ja harrastusbisnes toi rahaa, että kaverin kanssa tuli tehtyä aika monta ex tempore -matkaa esimerkiksi Saksaan laskettelemaan.

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu pidempi juttu tästä.

Ollessaan liikenneministeri Anne Berner käynnisti vuonna 2018 liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelman, jossa tavoitteena oli nostaa puusiltojen osuus valtion rakentamien uusien siltojen osalta 10 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Silloin valtion puusiltojen osuus oli 4,4 prosenttia.

Miten ohjelma eteni seuraavina vuosina, liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä?

”Se oli Sipilän hallituksen aikana tehty ohjelma. Ympäristöministeriöllä oli tuolloin iso puurakentamisen edistämisohjelma ja tämä tehtiin tavallaan sen sivutuotteena. Sitä toimeenpantiin jokunen vuosi, sen verran kun oli määrärahoja. Puusiltojen rakentaminen on kalliimpaa ja myös kyllästysaineisiin liittyi tiettyjä haasteita.”

”Ohjelmaa ei ole seurattu aktiivisesti enää moneen vuoteen.”

Hallitus vaihtui vuonna 2019. Oliko sillä vaikutusta tähän?

”Saattoi olla. Tietyt ohjelmat ovat sellaisia, että kun hallitus vaihtuu niin ohjelmakin jää vähemmälle huomiolle.”

Paljonko Suomessa on puusiltoja, yksikön päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta?

”Puusiltoja on valtion tieverkolla noin 600 kappaletta, osa on kevyen liikenteen siltoja.”

Vuonna 2018 puusiltoja oli puurakentamisohjelman mukaan 637 kappaletta, eli tavoite ei toteutunut. Miksei?

”Siihen on useampikin syy. Vuonna 2019 havaittiin ongelmia puusiltojen kestävyydessä kyllästetyn puun osalta. Kyllästysaineet ovat muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi ja sitä myöten tuli myös lahottajasieniongelmia. Aiemmin tiesilloissa käytettiin kreosoottia, mikä on sittemmin kielletty. Yhtä kestävää korvaajaa on vaikea löytää.”

Mihin puusilta soveltuu?

”Puusillat soveltuvat parhaiten alemmalle tieverkolle pienten jokien ylitykseen. Risteyssillaksi eritasoliittymään se ei käy törmäysturvallisuuden takia. Puusilta voi lähteä vaurioitumaan herkästi, jos esimerkiksi rekka vie siitä palan pois.”

Mitä muita haasteita puusiltoihin liittyy?

”Ne eivät sovellu niin hyvin eri geometrioihin. Mitä pidempi jänneväli, sitä korkeampi on sillan rakenne. Lisäksi betonisilta on enemmän valtavirtaa ja se on joustava rakentaa eri kohteissa.”

Onko puusilta kalliimpi rakentaa ja pitää kunnossa?

”Rakentaminen saattaa olla kalliimpaa. Kun menekki on vähäisempää, myös hinta nousee helpommin korkeammaksi.”

”Kunnossapidon hinta riippuu sillan kansirakenteesta. Puista kantta pitää huoltaa ja myös kaiteet vaativat vähän erilaista huolenpitoa, koska ne toimivat eri lailla törmäystilanteessa kuin muut kaiteet.”

Ohjelman mukaan muissa Pohjoismaissa ollaan pidemmällä ja erityisesti Norjassa on kehitetty paljon puusiltojen suunnittelua.

”Norjassa rakennettiin jossain vaiheessa paljon puusiltoja. Mutta vuonna 2022 tapahtui onnettomuus, ja yksi puusilta romahti. Sen jälkeen Norjassa on vedetty jarrua puusiltojen osalta ja joitakin siltoja laitettiin myös käyttökieltoon.”

Norjan onnettomuuden yhdeksi syyksi arvioitiin se, että silta suunniteltiin ”estetiikka edellä”. Onko tällä romahduksella ollut vaikutuksia Suomen siltarakentamiseen?

”Suomessa ei ole tehty vastaavan tyyppisiä siltoja kuin Norjassa eikä tämä tapaus vaikuttanut toimintaamme.”

Finnairin toimitusjohtajan Turkka Kuusiston mukaan vuoden ensimmäinen neljännes oli yhtiölle vaikea.

Finnairin vertailukelpoinen liiketulos oli 62,6 miljoonaa euroa tappiolla, kun analyytikot olivat odottaneet tappioiden jääneen 18 miljoonaan euroon. Vuosi sitten vastaavaan aikaan tappiota kertyi 12 miljoonaa euroa. Finnairin osavuosikatsaus julkaistiin tiistaina.

Pörssissä yhtiön osake oli tiistaina voimakkaassa alamäessä.

Finnairin Kuusisto sanoo, että jos työtaisteluiden vaikutuksia ei huomioida, operatiivinen tuloskehitys alkuvuonna oli aika lailla yhtiön ennakko-odotusten mukainen.

Työtaisteluihin liittyykin iso mutta. Työtaistelutoimet heikensivät yhtiön mukaan vertailukelpoista liiketulosta noin 22 miljoonaa euroa nyt ensimmäisellä neljänneksellä.

Finnairin lentäjien työriita on kestänyt pitkään. Vyyhti on vaikea, sillä samaan aikaan on useita muitakin Finnairin keskeisiä työehtosopimuksia edelleen auki.

Vaikka työriitoihin löytyisi nyt saman tien ratkaisu, työtaisteluiden vaikutukset syövät merkittävästi yhtiön tämän vuoden tulosta joka tapauksessa.

”Näin se matematiikka toimii”

Kuusisto avaa työriitojen tulosmatematiikkaa.

Huhtikuussa työtaistelutoimet leikkasivat yhtiön tulosta 10 miljoonaa euroa ja kesältä jo perutut lennot tulevat Finnairin mukaan aiheuttamaan 10 miljoonan tulosheikennyksen.

Kun laskee yhteen 22+10+10, pääsee 42 miljoonaan.

Vaikka työtaistelut loppuisivat saman tien, työtaistelut leikkaavat Finnairin tämän vuoden liiketuloksesta yhteensä 42 miljoonaa euroa?

Kuusiston mukaan näin on.

”Summa kasvaa edelleen, eli tästä saa nyt ikään kuin uuden estimaatin. Kun me sanoimme helmikuussa, että tammikuu maksoi 5 miljoonaa euroa, niin nykyinen vauhti on 10 miljoonaa euroa kuukaudessa”, Kuusisto kertoo.

Nyt Finnair Kuusiston mukaan siis arvioi, että työtaistelut leikkaavat liiketuloksesta 10 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Finnairin helmikuussa antama ohjeistus koko tämän vuoden liiketuloksesta vuodelle oli 100–200 miljoonaa euroa. Finnair piti nyt tulosjulkistuksen yhteydessä tämän arvion ennallaan.

Olennaista on, että vertailukelpoista liiketulosta koskeva arvio ei sisällä työtaisteluiden vaikutuksia.

Nyt siis on jo tiedossa, että työtaisteluista on Finnairin arvion mukaan vähintään 42 miljoonan euron tulosvaikutus. Eli työtaistelutoimet huomioiden liiketuloshaarukka on tällä hetkellä koko vuodelle 58–158 miljoonaa euroa.

Ei ole mitään varmuutta, että Finnairin työriitoihin olisi sopu lähiaikoina löytymässä.

Kun yhtiön mukaan työtaisteluiden jatkuminen leikkaa tulosta 10 miljoonaa euroa kuukaudessa, niin alkaako työtaistelut huomioivan tuloshaarukan alalaita lähestyä nollaa, jos työriidat jatkuvat vielä useita kuukausia?

”Menemättä asioiden edellä, näin se matematiikka toimii”, Kuusisto sanoo.

Yksi saranakohta huomenna

Yksi saranakohta Finnairin lentäjien työriidassa on keskiviikkona. Viime viikolla työantajapuolta edustava Palta antoi sovittelijan johdolla uuden kokonaisesityksen työriidan ratkaisemiseksi.

Finnairin Kuusisto sanoo, että Paltan nyt tekemä kokonaisesitys on tasapainoinen ja yleisen linjan mukainen.

”Se sisältää lentäjien peräänkuuluttamia elämänhallintaan liittyviä komponentteja ja sitten muutamia rahoituselementtejä yhtiön puolelle. Mielestäni se on tasapainoinen kokonaisuus, jolla päästäisiin seuraavaan vaiheeseen ja viemään Finnairia eteenpäin”, Kuusisto sanoo.

Suomen liikennelentäjäliitto SLL antaa vastauksensa ratkaisuehdotukseen vappuaattona 30. huhtikuuta.

”Minä todellakin toivon, että sopu huomenna löytyy ja pääsemme palvelemaan meidän asiakkaitamme normaalisti ja kehittämään tätä yhtiötä eteenpäin”, Kuusisto sanoo.

Sveitsiläisyhtiö Sun-Ways on asentanut noin 18,5 piikkikilowatin aurinkovoimalan junaraiteiden väliin Sveitsissä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen hanke, jossa aurinkopaneelit asennettiin aktiivisesti käytössä olevalle rataosuudelle, Interesting Engineering uutisoi.

Matkustajajunat alkavat kulkea rataosuudella lähipäivinä.

Projektissa asennettiin yhteensä 48 yksittäistä 385 piikkiwatin aurinkopaneelia. Aurinkopaneelien nimellistehon yksikkö on piikkiwatti, joka kertoo järjestelmän maksimitehon standardiolosuhteissa.

Voimala tuottaa energiaa arviolta 16 000 kilowattituntia vuosittain. Energia syötetään noin 500 metrin päässä sijaitsevaan julkiseen sähköverkkoon.

T&T on uutisoinut yhtiön suunnitelmasta aikaisemminkin. Hankesuunnitelmien mukaan aurinkopaneelit voidaan asentaa joko manuaalisesti tai asennukseen erikoistuneella rautatiekoneella. Koneen on suunnitellut raidehuoltoon erikoistunut Scheuchzer SA.

Yrityksen mukaan kone pystyy asentamaan jopa tuhat neliömetriä aurinkopaneeleita päivässä. Jokainen paneeli voidaan myös poistaa nopeasti, jotta rataa päästään huoltamaan tai paneeli saadaan vaihdettua.

Kestävätkö paneelit junaliikenteen?

Sveitsin liikennevirasto hyväksyi voimalan suunnitelman lokakuussa 2024. Hyväksynnän saatuaan voimalalle tehtiin viraston vaatimat testit.

Sun-Ways aikoo koekäyttää voimalaa seuraavien kolmen vuoden ajan. Yhtiön tarkoituksena on keskittyä paneelien pinnoitteisiin, likaantumiseen ja järjestelmän mahdollisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat nimenomaa rautatieinfraan.

Yhtiön tavoitteena on varmistaa junaliikenteen turvallinen toiminta. Sun-Ways suunnittelee, että tulevaisuudessa junaraiteiden välissä tuotettu energia syötettäisiin suoraan junien käyttövirtaan.

Kansainvälinen tutkijaryhmä teki hiljattain teknistaloudellisen arvioinnin, jossa perehdyttiin haja-asutusalueisiin. Arvion mukaan vastaavilla aurinkopaneeliasennuksilla on kaupallista potentiaalia.

Projekti on kuitenkin herättänyt kritiikkiä liittyen erityisesti paneelien likaantumiseen. Yläpuolella liikkuvat junat aiheuttavat lisäksi mekaanista rasitusta.

Molemmat tekijät voivat heikentää paneelien tehokkuutta ja lyhentää niiden käyttöikää.

Ruotsalaistaustainen autonvalmistaja Volvo on aloittanut eurooppalaisten suosiman täyssähkömallinsa valmistuksen Belgiassa. Täyssähköisen Volvo EX30-katumaasturin tuotanto alkoi Gentin-tehtaalla perjantaina.

Gentin tuotantolaitosta uudistettiin 200 miljoonalla eurolla Volvo EX30:n valmistusta varten. Mittavat muutostyöt käsittivät muun muassa 600 robotin asennukset, akkuhallin laajennuksen sekä uuden akkukokoonpanolinjan.

Vuonna 2023 esitelty kompakti katumaasturi nousi viime vuonna Euroopan kolmanneksi myydyimmäksi automalliksi 78 000 kappaleella. Myöhemmin tänä vuonna Gentissä aloitetaan myös EX30 Cross Country -mallin valmistus.

EX30:n lisääminen Gentin tuotantolinjalle luo noin 350 uutta työpaikkaa. Tehtaan kokonaishenkilöstömäärä nousee lähes 6 600 työntekijään.

Useita malleja

Aiemmin pikku-Volvoa on valmistettu ainoastaan Kiinassa Geely-Groupin tehtaassa. Volvon tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Francesca Gamboni kuvailee mallia Volvon kannalta ”erittäin tärkeäksi”.

”Investointi EX30:n tuotantoon Euroopassa on linjassa pitkäkestoisen strategiamme kanssa. Valmistamme autoja siellä missä ne myyvät parhaiten.”

Gentin tuotantolaitos on Torslandan-tehtaan ohella toinen kahdesta Volvon tehtaasta Euroopassa. Kolmas tehdas on rakenteilla Slovakiaan.

Gentissä valmistetaan EX30:n lisäksi muita sähköistettyjä malleja, kuten täyssähköistä EX40:ää ja EC40:ää sekä XC40- ja V60-hybridejä. Tehtaasta valmistui vuonna 2024 hieman yli 186 000 autoa.

Volvo on osa kiinalaista Geely-konsernia. Autojätti osti Volvon Fordilta vuonna 2010.

Lue myös:

Venäjä on perustamassa vakituisia moottoripyöräjoukkoja tekemään hyökkäyksiä Ukrainaa vastaan systemaattiselta pohjalta, kirjoittaa ajatushautomo ISW tuoreessa tilannearviossaan. Mahdollisesti erikoiselta kuulostava suunnitelma näyttää johtuvan siitä, että mikään muu ei ole auttanut Ukrainan drooniylivoimaa vastaan.

Huhtikuun puolivälin jälkeen Venäjä tekikin Ukrainaa vastaan hyökkäyksen 150 moottoripyörän voimin, Suomessa Verkkouutiset kertoi. Lisäksi lauantaina 26. huhtikuuta Venäjän puolustusministeriö julkaisi jo videoita moottoripyöräjoukkojen harjoituksista.

Ukrainan sotilastiedustelu oli havainnut tällaisten harjoitusten pitämisen jo hieman aiemmin. Samoin ISW kertoo kiinnittäneensä huomiota moottoripyörien enenevään käyttöön, joka tosin ei ollut tätä kevättä aikaisemmin ollut vielä samalla tavoin järjestelmällistä.

ISW:n mukaan Venäjä toivoo, että moottoripyörien nopeus ja ketteryys auttavat niitä pakenemaan karkuun taivaalla herhiläisparven tavoin pörrääviä, pommeja mukanaan kantavia nelikoptereita. Lisäksi yksittäinen moottoripyörä on paljon panssarivaunua pienempi ja halvempi kohde – siis vaikeampia ja vähemmän houkutteleva maalitaulu.

Myös Venäjän massiiviset panssarivaunutappiot Ukrainan sodassa vaikuttanevat yhtälöön.

Kalustopula on ajanut Venäjän käyttämään rintamalla myös muuta epätavallista kalustoa, kuten siviili-Ladoja ja vanhoja sotilaspakettiautoja. Niillä ei ole sen enempää panssarivaunujen kuin moottoripyörienkään hyviä puolia. Hitaahkot autot ovat drooneille helppoja maaleja, mutta niillä ei ole suojanaan edes panssarointia.

T&T on uutisoinut Venäjän aiemmista hyökkäyksistä epätavallisella kalustolla (linkkejä listassa alla).