Osa vuokranantajista toimii joskus röyhkeästi, kun vuokrasopimus lähenee loppua. Silloin vuokralaisen pitää puolustaa oikeuksiaan.
Yksi yleisimmistä kiistoista vuokranantajan ja vuokralaisen välillä tulee luonnollisesti rahasta. Vuokralaisen on hyvä olla perillä oikeuksistaan ja varautua siihen, että osa vuokranantajista toimii jopa härskisti.
Tämä kävi hyvin selväksi kun toimitus kysyi lukijoiltaan ongelma- ja riitatilanteista vuokranantajan kanssa.
Kokemus vuokravakuuden pidättämisestä väärin perustein toistui ylivoimaisesti eniten.
– Vuokraisäntä ei maksanut takuuvuokraa takaisin, vaan väitti, että hella on rikottu ja seiniin tehty ylimääräisiä reikiä sekä asunto on siivottu huonosti. Hella oli mennyt rikki, josta oli ilmoitettu vuokranantajalle, eikä hän ollut korjannut sitä, kertoo lukija.
Hänen mukaansa huoneisto oli kuitenkin siivottu huolellisesti. Kuluttajariitalautakunta ratkaisi asian lukijan eduksi.
Vuokranantaja tarkastaa asunnon, kun vuokrasuhde päättyy. Jos asuntoa ei ole siivottu kunnolla tai asunnossa on vuokralaisen aiheuttamia vaurioita, vuokranantaja voi pidättää vuokravakuuden osittain tai kokonaan. Vakuuden pidättäminen on yleinen kiistakapula.
Toistuva kysymys
Toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo, että vakuuden palautus on Vuokralaiset ry:n neuvontaan tuleva vakiokysymys.
– Olen 30 vuotta tätä tehnyt ja se on aina kysymyslistan kärkikolmosessa, Viita kertoo.
Viidan mukaan on kuitenkin hankalaa arvioida, kuinka suurelta osalta vuokralaisista vakuus on pidätetty väärin perustein. Tilanteissa on usein tulkinnanvaraisuutta.
Kiistan aiheuttavat tyypillisesti vuokralaisen ja vuokranantajan eriävät näkemykset siitä, mikä on normaalia kulumista tai mikä on riittävä loppusiivouksen taso.
Viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin. Tuore hovioikeuden ratkaisu loppusiivouksesta on tämän vuoden alusta.
Vuokranantaja oli siivouttanut asunnon vuokralaisen jäljiltä ja pidättänyt siksi osan vakuudesta. Hovioikeus katsoi, ettei tälle ollut perustetta. Vuokralaisen tekemä loppusiivous riitti täyttämään vuokrasopimuksessa vaaditun perusteellisen loppusiivouksen. Vakuus tuli palauttaa vuokralaiselle kokonaan.
Ratkaisussa merkittävimpänä siivouspuutteena pidettiin jääkaapin puhdistamatonta alustaa. Puutteen katsottiin kuitenkin olevan vähäinen vain noin vuoden kestäneen vuokrasuhteen jälkeen.
Omaa aktiivisuutta vaaditaan
Vuokralaisten etujärjestössä on huomattu, että kun yleinen taloustilanne tiukkenee, vuokranantajista tulee huomattavasti tarkempia.
– Välillä aiheesta, välillä aiheetta, Viita sanoo.
Vuokranantajan tulee aina yksilöidä vuokralaiselle, mihin tarkoitukseen vakuutta on käytetty ja esittää perusteet vakuuden käytöstä työmäärän ja materiaalin osalta. Ylijäävä osuus on palautettava vuokralaiselle.
Vuokralaisten neuvontaan tulee kysymyksiä siitä, onko vuokranantajan pidättämä summa oikea.
Viidan mukaan asian selvittäminen vaatii vuokralaisen omaa aktiivisuutta.
– Jos on kysymys vaikka parketin hiomisesta, täytyy soitella parkettifirmoihin ja koittaa kertoa mahdollisimman tarkasti, minkä kokoisesta alueesta ja millaisesta materiaalista on kyse, hän antaa esimerkin.
Oman työn arvo
Kuluttajariitalautakunnan linjauksen mukaan kohtuullinen korvaus vuokranantajan omasta siivous- tai korjaustyöstä on 20 euroa tunnilta. Esimerkki tästä löytyy lautakunnan ratkaisusta keväältä 2024.
Päätöksen mukaan vuokranantaja pidätti vuokrasuhteen lopussa vakuudesta lähes 550 euroa kylpyhuoneen laatan lohkeamisen vuoksi. Laatan rikkoutuminen tuli vuokralaiselle yllätyksenä ja hän epäili sen syntyneen asuntoesittelyn yhteydessä.
Vuokralainen selvitti asiaa rakennusliikkeestä, joka arvioi laatan paikkauskuluksi 50–70 euroa.
Vuokranantaja korjasi laatan itse, mutta laskutti työn yrityksensä nimissä. Kuluttajariitalautakunta katsoi, että aiheellinen vakuuden pidätys laatan lohkeamisesta olisi 140 euroa. Se suositteli, että vuokranantaja palauttaa 409 euroa vakuusrahoja.
Ei mustaa listaa
Muutama lukija kertoo vakuussotkun jälkeen saaneensa tietää, että vuokranantaja on aiemminkin pidättänyt vakuuksia kyseenalaisin perustein.
Viidan mukaan vuokralaisella ei ole mahdollisuutta etukäteen selvittää, onko yksityisellä vuokranantajalla tällaista historiaa. Niin sanottua mustaa listaa ei ole.
Viita kertoo, että järjestön yleisen tuntuman mukaan vuokravakuuden perusteettomasti pidättää useammin yksityinen vuokranantaja kuin yritys.
– Toisessa ääripäässä on Hoas, jolla voi kuukauden kuluessa vaihtua satoja vuokralaisia. Asuntojen tarkastajat käyvät katsomassa uskomattoman paljon asuntoja. Sitten on Eino tai Aino, joka vaihtaa vuokralaista vaikka viiden tai 20 vuoden välein. Silmä ei kehity ollenkaan samalla lailla.
Vältä ongelmat
Viita neuvoo, miten vuokralainen voi pyrkiä välttämään vakuusongelmat.
Hänen mukaansa vuokrasuhteen alussa vuokralaisen ja vuokranantajan tulisi yhdessä tehdä kuntokatselmus, jossa asunnossa olevat asumisen jäljet kirjataan ylös ja kuvataan.
– Vuokralainenhan vastaa vain niistä asioista, jotka syntyvät hänen asumisensa aikana. Se on kaikkein varmin tapa päästä parhaaseen lähtötilanteeseen, hän sanoo.
Jos alkutarkastusta ei ole tehty, Viita suosittelee, että lopputarkastuksen yhteydessä vuokralainen ottaa kuvia asunnosta havainnollistaakseen sen kuntoa ja siisteyttä.
– Jos vakuudesta tulee riitaa, vuokralaisella on esittää omaa näkemyksensä asiasta.
Tavanomaista kulumista vai ei?
Sekä vuokralaisten etujärjestö että Vuokranantajat ry ovat määritelleet, mikä on huoneiston tavanomaista kulumista. Asunnon pinnat ikääntyvät ja on luonnollista, että ajan kuluessa asumisesta jää jälkiä.
Yleisesti ottaen vuokranantajan vastuulla ovat tavanomaiset vuosikorjaustarpeet. Esimerkiksi taulujen tai peilien kiinnittämisestä aiheutuneet pienet jäljet katsotaan yleensä tavanomaiseksi kulumiseksi.
Viidan mukaan vuokralaisen korvattavaksi jää yleensä äkillisempi vaurio. Tällaiseksi voidaan lukea esimerkiksi parkettiin painavasta esineestä tullut lommo tai lasten seinäpiirrokset.
– Vaurioon peilataan vuokrasuhteen kestoa. Jos se on kestänyt vuoden ja parketissa on pahan näköinen jälki, se tulee varmaankin korvattavaksi. Jos parketti olisi ollut samalla vuokralaisella käytössä 20 vuotta, tilanne olisi aika paljon lievempi, Viita havainnollistaa.
Arviointiin vaikuttavat vuokrasuhteen keston lisäksi myös muun muassa asunnon ikä ja tehdyt remontit, asukkaiden lukumäärä sekä asunnossa käytetyt materiaalit.
