Helsingin osinkopörssi elää ja voi hyvin. Parhaimmat osingonmaksajat hellivät omistajiaan yli kymmenen prosentin osinkotuotolla, ja monella se on nousutrendillä.
Perkasimme läpi analyytikoiden ennusteet ensi ja seuraavan vuoden osingoista ja selvitimme, miltä yhtiöiltä on lupa odottaa suurinta osinkotuottoa.
Ennusteet perustuvat odotuksiin tämän vuoden tuloksesta maksettavasta osingosta ja vuoden 2026 tuloksen perusteella maksettavasta osingosta. Yhtiöt päättävät osingonjaosta vasta ensi vuoden puolella, joten ennustus on suuntaa-antava.
Mandatumin apaja tuottaa vielä
Finanssiala näyttäytyy vahvana osingonmaksajana, sillä kahdeksan sektorin yhtiötä yltää 20 parhaan osingonmaksajan ryhmään. Ala on pääomakevyttä, mikä vähentää investointitarpeita. Voittoa takoville yhtiöille jää runsaasti varoja jaettavaksi omistajille.
Kärkipaikkaa pitää Mandatum, joka muodostaa finanssialan sisällä erikoistapauksen. Yhtiö on kahden vuoden pörssitaipaleensa aikana jakanut historiallisen runsaskätistä osinkoa, joka on nostanut osakkeen kokonaistuoton yli sataan prosenttiin. Osingonmaksu lähtee vähitellen kuitenkin lasku-uralle.
Ensi ja seuraavalle vuodelle Mandatumin odotetaan jatkavan Helsingin pörssin osingonmaksajien kärjessä. Yhtiön osinko on korkealla tasolla, sillä kasvavan tuloksen lisäksi yhtiö jatkaa taseensa putsaamista. Odotusten valossa ensi vuonna yhtiö maksaa osinkoa 0,78 euroa osakkeelta, mikä nostaisi sen osinkotuoton 12 prosenttiin. Tänä vuonna maksettu osinko on noin 10 prosenttia nykykurssista.
Mandatumia seuraava Inderesin analyytikko Kasper Mellas odottaa osingon olevan ylläkin mainittua suurempi, euron verran. Inderesin näkemyksen mukaan yhtiön tulos jaetaan kokonaan pois ja taseomaisuuden myynnistä riittää vielä vuosiksi rahavirtaa.
Mandatumilla on kaksi pääliiketoimintaa, omaisuudenhoito ja laskuperustekorkoinen oman sijoitusriskin vakuutuskanta. Omaisuudenhoidossa yhtiö hakee kasvua ja laskuperustekorkoista kantaa yhtiö ajaa pikkuhiljaa alas. Sitä varten yhtiöllä on suuri sijoitussalkku, jota voidaan kannan laskiessa myydä vähitellen pois.
Nyt kun myytävää vielä riittää, Inderesin osinkoennusteen mukaan ensi vuoden eurosta 69 senttiä olisi tason purkua ja 31 senttiä tulokseen perustuvaa.
Mandatum on kommentoinut, että jollei se keksi kertyville pääomille muuta käyttöä, niin sitten ne jaetaan osakkeenomistajille. Muu käyttö tarkoittaisi lähinnä yritysostoja.
”Meidän oletuksemme on, että pääomat jaetaan”, Mellas sanoo.
Hänen mukaansa orgaanisesti Mandatumilla on sen verran reilusti kasvuvaraa ja palvelut sen verran hyviä, ettei yrityskaupoille ole mitään varsinaista tarvetta.
Inderesin näkymissä yksi tasetta – ja osinkoa – kasvattavista eristä on Saxo Bankin myynti, josta Mandatum kertoi maaliskuussa. Sen odotetaan ajoittuvan vuoden 2026 alkuun, jolloin Mandatumin paisunut tase näkyisi sijoittajille osinkosateena jo ensi vuonna.
Yhtiön taseomaisuuden alasajo on pitkä prosessi, mutta vähitellen vaikutus osinkoon pienentyy. Mellas arvioi, että vuonna 2030 yhtiön osinko olisi laskenut noin 0,40 euroon, josta jo 60–70 prosenttia tulee tuloksesta ja loput taseen tyhjentämisestä.
Pitkällä aikavälillä Mandatumin osingon odotetaan siis laskevan merkittävästi.
Kasvuun vai omistajille?
Mandatumin esimerkki konkretisoi, mihin kaikkeen osinkosijoittajan pitää kiinnittää huomiota. Osinkotuoton lisäksi oleellista on osingon kestävyys, joten sillä on merkitystä, mitä rahalähteitä yhtiö käyttää osingonmaksuun.
Jos osingonmaksu perustuu kertaluonteisiin eriin kuten pääomien myynnistä kertyvien varojen jakamiseen eteenpäin, osinko voi tuoda väliaikaisen piikin osakkeen tuottoon.
Tällainen nähtiin muutama kuukausi sitten, kun Investors House kertoi jakavansa 3,14 euron ylimääräisen osakekohtaisen jättiosingon. Osinkopotti vastasi yli puolta yhtiön sen hetkisestä markkina-arvosta ja yli 50 prosentin osinkotuottoa suhteutettuna sen hetkiseen osakekurssiin.
Osinkoa maksetaan yhtiön vapaasta pääomasta eli yhtiöön kertyneistä voittovaroista.
Nyrkkisääntönä pidetään, että kasvuyhtiöt eivät maksa osinkoa vaan ne sijoittavat liikenevät varat takaisin yhtiöön. Ideaalitilanteessa yhtiö saa varoille parempaa tuottoa kuin omistajat saisivat osinkorahoille, etenkin kun niistä joutuu maksamaan veroa.
Osinkolistauksessa ei suuria kasvuinvestointeja tekeviä yhtiöitä näykään.
Mandatumin ja neljän muun finanssiyhtiön väliin kiilaavat Keskisuomalainen ja Tieto.
Noin 88 miljoonan euron markkina-arvolla pörssin pienyhtiöihin kuuluva mediakonserni Keskisuomalainen on listan toiseksi paras osingonmaksaja. Yhtiön osinkotuotto on nousemassa ensi vuonna 8,8 prosenttiin tämän vuoden vajaasta seitsemästä prosentista. Seuraavana vuonna odotuksissa on muhkea 9,4 prosentin osinkotuotto.
Tiukan kulukurin ansiosta Keskisuomalainen saanut käännettyä tuloksensa voitolliseksi ja kesällä se nosti ohjeistustaan operatiivisen vertailukelpoisen tuloksen osalta. Yhtiön vahva tase, kassavirta ja hyvä omavaraisuusaste ovat mahdollistaneet osingon maksun laihoinakin vuosina.
Ohjelmisto- ja konsulttiyhtiö Tieto, vielä yhtiökokoukseen asti nimeltään TietoEvry, on maksanut vuodesta 2020 lähtien kasvavaa osinkoa, mutta analyytikoiden ennusteiden perusteella trendi uhkaa ensi vuonna katketa: 8,5 prosentin osinkotuotto on kova, mutta ei niin kova kuin tänä vuonna maksettu.
Kuluvan vuoden keväänä yhtiö maksoi osinkoa 1,50 euroa, jolloin osinkotuotto kohosi 10,4 prosenttiin.
Tuoreissa tavoitteessaan yhtiö kertoo tavoitteekseen jakaa osinkoa, joka vastaa 60–80 prosenttia nettotuloksesta. Osingon kasvattamista ei tavoitteissa mainita. Tieto nosti vastikään ohjeistustaan kannattavuuden osalta, mikä on hyvä merkki osinkoa odottaville omistajille.
Vakaata osinkovirtaa
Finanssiyhtiöt Alexandria ja Aktia ovat selvällä nousutrendillä osingonmaksun suhteen.
Alexandrian osinkotuoton odotetaan nousevan ensi vuonna yli kahdeksaan prosenttiin ja seuraavana jo yli yhdeksään. Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään 80 prosenttia tilikauden tuloksesta.
Aktian aikomuksena on jakaa osakkeenomistajilleen noin 60 prosenttia tilikauden voitosta. Tänä vuonna yhtiö maksoi 0,82 euron osakekohtaisen osingon, ensi vuonna sen ennakoidaan nousevan 0,83 euroon ja siitä edelleen 0,88 euroon.
Titaniumin ja Arvo Sijoitusosuuskunnan osinkotuotto-odotus on ensi vuonna yli seitsemän prosenttia, mutta seuraavana vuonna Arvon osinkoon odotetaan pientä kuprua.
Vakiintuneilla yhtiöillä kasvumahdollisuudet ovat yleensä rajatut, joten ne ovat yleensä hyviä osingonmaksajia. Elisa, Nordea ja UPM ovat tarjoamassa reilun kuuden prosentin osinkotuottoa ensi ja seuraavalle vuodelle. Vaikka tuotto ei ole yhtä korkea kuin kärkinimillä, näiden yhtiöiden vahvuus on vakaudessa ja osingon jatkuvuudessa.