Hallituksen kohuttu aikomus helpottaa alisuoriutujien irtisanomista saattaa pahimmillaan johtaa etätyöntekijöiden lisääntyvään kyttäämiseen.
Näin arvioi Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.
”Ei se yllättäisi, jos joku pohtisi, että halutaan lisätä valvontaa.”
Oksa toteaa, että maailmalta tiedetään tapauksia, joissa työnantaja on mittaroinut työntekijän tietokoneen tapahtumia, kuten näppäimistön käyttöä.
”Ja sitten Temusta voi tilata koneen, joka hakkaa sitä näppäimistöä”, Oksa naurahtaa.
Hän toteaa, että Suomessa ei toistaiseksi älyttömimpiin valvontakeinoihin ole menty ja toivoo, että näin ei kävisi jatkossakaan.
”Meillä on kuitenkin sen verran kummallisia asenteita etätyöhön, että ehkä ei sekään täysin mahdotonta olisi.”
Lisää tuottavuutta
Hallituksen aie helpottaa irtisanomisia on pääsääntöisesti otettu vastaan myönteisesti työnantajapuolella ja kielteisesti työntekijäjärjestöissä.
Tekeillä olevaa lakiesitystä on perusteltu tuottavuuden parantamisella.
Yhdeksi irtisanomisperusteeksi lakiin aiotaan tuoda ”työntekijästä johtuva jatkuvaluonteinen puutteellinen työsuoritus”. Perusteluissa puhutaan alisuoriutumisesta.
Osin ongelmallisena asiassa voidaan pitää sitä, millä tavalla suoriutumista ja erityisesti alisuoriutumista mitataan. Joissakin työtehtävissä, kuten tietotyössä, se voi olla hyvin hankalaa.
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa sanoo, että tämä voi luoda työnantajille motiivin lisätä yleisesti suoriutumisen mittaamista. Hän tosin mainitsee, että jo nyt on mahdollista irtisanoa henkilö, joka ei suoriudu työtehtävistään.
”Voisi kysyä, että miksi ne mittarit eivät ole jo nyt käytössä työsuorituksen kehittämiseksi. Tarvitaanko siihen sitten irtisanomisperuste, että sellaisia kehitetään ja ollaan sitten tyytyväisiä?”
Etätyö ja tuottavuus
Etätyötä tehtiin jo ennen koronaa, mutta se yleistyi merkittävästi pandemian aikana. Vielä vuonna 2023 etätyötä teki noin joka kolmas suomalainen.
Samalla myös aihetta koskevia tutkimuksia alkoi ilmestyä enenevissä määrin eri puolilta maailmaa. Niiden tuloksista saatiin meheviä otsikoita, kun tuottavuuden oli havaittu milloin lisääntyneen, milloin vähentyneen.
Suomessa asiaa on selvittänyt muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) Innolinkin ja Työterveyslaitoksen kanssa Elinkeinoelämän keskusliiton tukemassa hankkeessa.
Etlan maaliskuussa julkaiseman muistion mukaan tuottavinta on etä- ja läsnätyötä yhdistävä hybridimalli. Kumpikaan ääripää ei ole tuottavuuden kannalta paras vaihtoehto, mutta täysi etätyö vaikuttaisi olevan hieman parempi kuin täysi läsnätyö.
Tästä huolimatta edelleen eri keskusteluissa vilahtelee uskomus siitä, että etätyö tarkoittaisi laiskottelua.
”Jos etätyössä on tuottavuusongelmia, taitaa olla enemmän kysymys johtamisongelmasta”, Petteri Oksa sanoo.
Pärstäkerroinpotkut
Petteri Oksa arvioi, että alisuoriutumisen perusteella mahdollistuva irtisanominen voi johtaa tilanteisiin, joissa sitä käytetään aivan muista syistä tapahtuvan irtisanomisen verukkeena.
Näin voisi hänen mukaansa käydä esimerkiksi silloin, jos työntekijästä halutaan päästä eroon henkilöön liittyvien syiden vuoksi. Kun sopivat alisuoriutumisen mittarit valitaan, voisivat niin sanotut pärstäkerroinpotkut olla nykyistä helpommin toteutettavissa.
”Väkisinkin hiipii mieleen, että pärstäkertoimesta on kysymys. Ei tulla toimeen, en pidä sinusta”, Oksa sanoo.
Hän mainitsee, että esimerkiksi tulostavoitteisiin yltäminen ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista, vaikka työntekijä kuinka ahkeroisi. Esimerkiksi myyntityössä kauppa ei käy, jos markkina ei vedä, vaikka myyjä parhaansa tekisi.
Toimistopakko
Monilla työpaikoilla on korona-ajan jälkeen ryhdytty joko maanittelemaan tai patistelemaan työntekijöitä takaisin toimistoihin.
Asiasta käydyissä keskusteluissa on puhuttu toimistopakosta.
Tutkimustieto ei osoita, että läsnätyö olisi tuottavuutta lisäävä taikatemppu, mutta tuottavuus ei ole ainoa arvo, jonka vuoksi etätyötä halutaan kitkeä.
On esimerkiksi vedottu siihen, että innovaatioiden kannalta kasvotusten tapahtuva työskentely on etäilyä parempi vaihtoehto. Toimistotyön on myös kehuttu lisäävän yhteisöllisyyttä.
Petteri Oksa katsoo, että yksi syy toimistopakkoon voi löytyä johdon epävarmuudesta.
”Etätyökeskustelussa on ehkä enemmän kyse siitä, että pelätään hallinnan tunteen menettämistä enemmän kuin halutaan itse hallintaa.”
Insinööriliitto on vaatinut, että etätyöhön liittyvistä asioista tulisi säätää tarkemmin lailla.
