Palkittu salkunhoitaja käy läpi askeleet, jotka johtivat uran parhaaseen sijoituspäätökseen.
Salkunhoitaja Ernst Grönblomin parhaimman sijoituksen voisi kiteyttää näin: Rahoitusmaailman ulkopuolinen kopioi rahoitusmaailman pähkähullua ja sijoitti osakemarkkinoiden spitaaliseen.
Tuloksena oli 15 000 prosentin tuotto.
Grönblom joutuu hetken miettimään, kun häneltä kysyy uran parasta sijoitusta. Riippuu siitä, katsooko pelkkiä prosentteja vai huomioiko muitakin tekijöitä. Lopulta hän päätyy Amazoniin, sillä siitä sijoituksesta hän on ehkä ylpein: Grönblom pystyi jo varhaisessa vaiheessa hahmottelemaan osakkeen keskeiset ajurit.
It-yhtiöiden synnyttämän teknokuplan puhjettua 2000-luvun alussa it-yhtiöistä tuli sijoituspiireissä uusi kirosana. Niiden osakekurssit romahtivat ja valtaosa meni nurin. Moni sijoittaja menetti markkinasyöksyssä valtavasti rahaa.
Niillä raunioilla sinnitteli nykyinen verkkokauppajätti Amazon, joka siihen aikaan keskittyi vielä kirjojen verkkomyyntiin ja teki tappioita. Yhtiön ensimmäinen voitollinen vuosi oli 2003, minkä jälkeen alkoi poukkoileva matka yhdeksi maailman suurimmista yhtiöistä.
”Kun pöly alkoi laskeutumaan ja tilanne stabiloitui, niin teknologiayhtiöt olivat edelleen spitaalisia yhtiötä. Yksi näistä oli Amazon. Olin seurannut yhtiötä yhdellä silmällä jo jonkin aikaa”, Grönblom kertoo.
”Joku voi sanoa, että tämä on vähän nolo paljastus, mutta suurin syy miksi alun perin kiinnostuin Amazonista, oli tärkein inspiraation lähteeni, jenkkisijoittaja Bill Miller.”
Millerin omalaatuinen sijoitusfilosofia vetosi Grönblomiin. Miller pyrki tarkastelemaan sijoituskohteita myös muiden tieteenalojen kehittämien konseptien kautta. Hän saattoi arvioida yhtiöitä esimerkiksi fysiikasta tai biologiasta lainatuilla malleilla. Mutta ennen kaikkea Miller osti silloin, kun muut myivät.
Fortune-lehden artikkeli vuodelta 2001 kuvailee Millerin Amazon investointia:
”Kahden viime vuoden aikana Miller on tehnyt kiistanalaisimman vedonlyöntinsä. Hänestä on tullut suurin ulkopuolinen sijoittaja verkkokauppa Amazonissa. Kollegoidensa kauhistukseksi hän uskoo, että Amazonin liikeidea osoittautuu voittajaksi. […] Jos hän on väärässä, se tulee olemaan hän uransa suurin virhe. Jos hän on oikeassa, Amazonista tulee yksi hänen parhaista sijoituspäätöksistään.”
Grönblom ei seurannut guruaan sokeasti vaan teki omankin taustatyön yhtiöön.
Osana Helsingin kauppakorkeakoulussa suorittamaansa MBA-tutkintoa, Grönblom kirjoitti rahoituksen professori Vesa Puttosen ohjauksessa 150-sivuisen analyysin Amazonista. Se perustui osittain Millerin argumentteihin, mutta oli osittain hänen omaa analyysiaan yhtiön vahvuuksista ja heikkouksista.
Analyysissaan Grönblom on erityisen ylpeä siitä, kuinka tarkasti hän pystyi ennakoimaan Amazonin liikevaihdon kehityksen vuoteen 2021 asti. Grönblom arvioi sen yltävän parhaassa skenaariossa 250 miljardiin dollariin. Toteuma oli 239 miljardia dollaria.
”Jos saa itse vähän henkseleitä paukuttaa, niin parikymmentä vuotta on pitkä aika. Ennusteessa on vain neljän prosentin heitto.”
Loputtomasti dataa
Grönblom itse tarttui Amazoniin vuonna 2003, jolloin se oli vielä Yhdysvaltojen markkinan mittaluokassa keskikokoinen yhtiö 5,3 miljardin dollarin liikevaihdollaan. Nykyään Amazonin liikevaihto yltää 650 miljardiin dollariin, mikä on toiseksi eniten maailmassa Walmartin jälkeen.
Perusteellisesta taustatyöstä ja esikuvan inspiraatiosta huolimatta ostopäätös ei luonnistunut helposti. Hänellä on vaikeuksia lopettaa tiedon kaivaminen ja tehdä päätös ostamisesta. Grönblom kuvailee itse tätä pahinta sijoitusvinoumaansa ”tietynlaisena neuroottisuutena”.
”Jos kiinnostun jostain kohteesta, alan kerätä dataa. Koska dataa löytyy loputtomasti, niin on vaikea vetää rajaa ja sanoa, että nyt minulla on tarpeeksi ymmärrystä.”
”Jos ei ole minkäänlaista mekanismia, jolla kierteen saa katkaistua, niin pahimmassa tapauksessa sitä kiertelee yhtä sijoituskeissiä vuosikausia kuin kissa kuumaa puuroa.”
Lisävarmistelun tarve johtaa siihen, että ostopäätös siirtyy aina vain eteenpäin. Tällöin saattaa tuntua, että osakekurssi karkaa jo liian kauas, mutta sekin voi olla pelkkää harhaa. Grönblom perehtyi Amazoniin ainakin pari–kolme vuotta, ja osake on jatkanut vahvistumistaan pari vuosikymmentä.
Grönblom kertoo nykyään pyrkivänsä tiimeineen siihen, että päätös on saatava aikaiseksi enintään muutamassa kuukaudessa. Jos tämä ei onnistu, niin sijoituskohde voidaan laittaa “naftaliiniin”. Tällöin sitä ei seurata aktiivisesti, mutta tilanteen muuttuessa se saatetaan kaivaa esiin.
Läpi kurssimyrskyjen
Osakkeen ostaminen oli vasta ensimmäinen etappi huipputuottojen saavuttamisessa. Varsinainen tuotto tehtiin seuraavien vuosien aikana, kun Grönblom piti Amazonin osakkeesta kiinni, vaikka kurssi poukkoili rajusti.
Esimerkiksi joulukuun 2007 ja marraskuun 2008 välisenä aikana osake halpeni 54 prosenttia.
”Hermoja raastavia tilanteita tuli säännöllisin väliajoin. Pidin osakkeesta kiinni, koska olin tehnyt kotiläksyt.”
”Mutta pelkkä kotiläksyjen tekeminen ei riitä, vaan se vaatii tietynlaista härkäpäisyyttä.”
Grönblomin mukaan sijoittaminen vaatii paradoksaalisen mielenlaadun. Toisaalta täytyy olla nöyrä ja soveltaa uutta dataa sitä mukaa kun sitä tulee. Omat virheet pitää pystyä myöntämään. Toisaalta pitää pystyä luottamaan omiin päätelmiin, vaikka muut ovat eri mieltä. Markkinat kuitenkin edustavat enemmistöä.
Heinäkuun 2021 ja joulukuun 2022 välillä Amazonin osake romahti jälleen 55 prosenttia. Grönblom myi Amazonit pois vuoden 2021 lopussa ja kotiutti 15 000 prosentin tuoton.
”Monelle asiakkaalle tulee aika yllätyksenä, että yleisin syy, miksi myymme omistuksia ei ole se, että yhtiössä on jotain vikaa vaan se, että löydämme jonkin vielä kiinnostavamman sijoituskohteen. Haluamme pitää salkkuyhtiöiden lukumäärän rajattuna.”
Väärät paperit alalle
Kun Grönblom sijoitti Amazoniin ensimmäisen kerran, hän ei toiminut ammattimaisena salkunhoitajana, vaan sijoitti rahoja perheyhtiön taseesta. Grönblomin perheellä oli teknisen maahantuonnin yhtiö, Sigma Oy. Hänen polkunsa rahoituksen pariin kävi monen mutkan kautta, sillä hän aloitti uransa täysipäiväisesti vasta 40-vuotiaana.
Grönblom kiinnostui sijoittamisesta jo varhain. Hän teki omien sanojensa mukaan ”sen massiivisen virheen”, että rupesi opiskelemaan alaa omin päin jo teini-iässä. Siihen aikaan tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ei kyseenalaistettu niin paljon kuin nykypäivänä. Nuori Grönblom jäi siihen käsitykseen, että ylisuurien tuottojen todennäköisyys jäisi pieneksi, jos tehokkaat markkinat korjaavat kaikki hinnoitteluvirheet viipymättä.
Rahoitusalan sijaan hän suuntasi opiskelemaan oikeustieteitä.
Kun hän työskenteli yrityskauppojen parissa, Grönblom huomasi, että yritysten kauppahinta muodostuu aika pitkälle intuition varassa.
”Kun vähän kaivelin, törmäsin anomalioihin, joita ei pitäisi olla olemassa, mikäli markkinat ovat täysin tehokkaat”, hän kertoo. Anomalia tarkoittaa tilannetta, jossa markkinat eivät toimi tehokkaasti, ja sille ei löydy rationaalista selitystä.
”Se innoitti minua siirtymään sijoitusmaailmaan.”
Hyppäys teini-iän haaveammattiin osoittautui kuitenkin vaikeaksi haasteeksi. Grönblomilla ei ollut alan koulutusta, vaikka hänellä olikin näyttöjä perheen sijoitusten hoitamisesta.
Hän vastasi monen vuoden aikana kaikkiin työpaikkailmoituksiin, jotka vähänkään sivusivat sijoitusalaa. Lisäksi hän lähetti yli 200 avointa hakemusta, muttei saanut kutsua yhteenkään haastatteluun. Näin jälkikäteen Grönblom arvelee, että koska tuli perinteisen urapolun ulkopuolelta, työnantajat eivät uskaltaneet ottaa riskiä.
”Kun on outsider, jää outsideriksi.”
”Jos saa vähän vahingoniloa paukuttaa, niin nyt 20 vuotta jälkeenpäin ihmetyttää, etten saanut edes kutsua haastatteluun. Minut on valittu kolme kertaa maailman parhaaksi salkunhoitajaksi.”
Grönblom viittaa tässä Barclay Hedgen valintaan, jossa hänen silloinen rahastonsa ylsi kolme kertaa peräkkäin maailman parhaaksi Long-Only-osakerahastoksi ja hän siitä vastanneena paras salkunhoitaja.
Grönblomin mielestä Suomessa rekrytointiprosessi on monella alalla pilalla, sillä pelkkään tuttuun opinto- ja työkokemushistoriaan keskittyminen sulkee pois hyviä kandidaatteja. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneilla hakijoilla on vielä vaikeampaa. Hän pitää jäykkyyttä jarruna talouskasvulle.
”Sain duunipaikan sinnikkyydellä, ja ironista kyllä sain sen verkostojen kautta. Ilman yhteisiä ystäviä en olisi saanut jalkaa oven väliin.”
Grönblom aloitti vuonna 2009 varainhoitoyhtiö Helsinki Capital Partnersilla salkunhoitajana ja eteni myöhemmin yhtiön osakkaaksi. Tiet erosivat reilu kymmenen vuotta myöhemmin riitaisasti. Nykyään Grönblom pyörittää omaa Asilo Asset Management -varainhoitoyhtiötä yhtiökumppaneidensa kanssa.
Asilon sivuilta voi lukea, että yhtiö lähestyy numeerista dataa poikkitieteellisesti ja ennakkoluulottomasti. Kuin Bill Miller konsanaan.
