Yrittäjät ovat ajautuneet Venäjällä ahdinkoon. Vuoden alkuneljänneksellä liki kolmannes pienistä yrityksistä on harkinnut panevansa lapun luukulle tai myyvänsä toimintonsa, käy ilmi FOM-kyselytutkimuslaitoksen ja moskovalaisen HSE-yliopiston tiedoista.
Yksityisyrittäjistä ja pienten yritysten omistajista peräti 52 prosenttia näki bisnestilanteensa olevan heikkenemään päin. Vain 12 prosenttia kertoi ennakoivansa olosuhteiden paranemista. Ilmapiiri on pessimistisin koko kyselytutkimuksen viisivuotisen historian ajalta, pietarilainen Fontanka-lehti panee merkille.
Valaisevan vertailukohdan tarjoaa vuoden 2022 ensimmäinen tutkimusjakso, jonka aikana Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja länsi vastasi aggressioon raskailla talouspakotteilla. Tuolloin yrittäjistä 38 prosenttia synkisteli, mutta optimistisella kannalla oli kuitenkin 20 prosenttia vastaajista.
Vuoden 2026 alussa lopettamista harkitsevien yritysten osuus kasvoi vuodentakaisesta kahdeksan prosenttiyksikköä – ja suhteellisesti 35 prosenttia. Kaksi viidestä kertoi liiketuloksensa laskeneen vuoden 2025 loppuneljännekseltä. 29 prosenttia yrittäjistä ilmoitti olevansa kyvytön edes kuittaamaan liiketoimintakulunsa, ja 39 prosenttia katsoi operoivansa selviytymistilassa.
Moni tekee nollatulosta
Pienyrittäjien ongelmat kuvastavat hyvin Venäjän talouden yleistilaa, aihetta seuraava The Bell -julkaisu kirjoittaa. Kulut kasvavat ja kysyntä on heikkoa, minkä lisäksi liittovaltion kasvattama verotaakka koettelee entisestään yritystoiminnan kannattavuutta.
Pk-yrittäjien etujärjestön Opora Rossiin kysely kertoo samaa tarinaa. Sen mukaan 95 prosenttia venäläisyrittäjistä katsoo bisnestilanteensa heikentyneen viime vuodesta. 45 prosenttia vastaajista kertoi päättäneensä vuoden 2025 nollatuloksella tai miinuksella, ja vuoden 2026 alussa lähes 70 prosenttia raportoi heikentyneestä tuloksesta.
Yrityssektoreista pahimman iskun kannattavuudelle ovat kärsineet ajoneuvojen huolto ja korjaus, terveydenhuolto ja farmasia sekä hotelliala. Moni firma on siirtynyt harmaan talouden puolelle. Opora Rossiin yrityskyselyn tuloksista uutisoi venäjänkielinen Forbes.
Teollisuus ajaa kapasiteettia alas
Teollisuuden näkymät ovat niin ikään heikot.
S&P Globalin julkaisema Venäjän teollisuuden ostopäällikköindeksi laski maaliskuussa 48,3 pisteeseen helmikuun 49,5 pisteestä. Se kertoo, että tuotanto on hidastumassa entisestään. Tuotantopanosten osto laski edelliskuuhun nähden nopeinta tahtia neljään vuoteen, mikä kielii kitsaasta kysynnästä. S&P:n mittaama bisnesluottamus vajosi alimmilleen sitten huhtikuun 2022.
Teollisuussektori vähensi maaliskuussa työvoimaansa jo neljättä kuukautta putkeen, S&P toteaa. Talouden jähmeys on pakottanut esimerkiksi Pietarissa ja Leningradin alueella kymmeniä yhtiöitä keskeyttämään tuotantoaan tai vähentämään työtunteja, paikallinen talousmedia Delovoi Peterburg uutisoi.
Vastaavia ratkaisuja on tehty ympäri maan, käy ilmi Moscow Timesin venäjänkielisistä uutisista. Maaliskuussa valtiollinen rautatiekonserni RŽD ilmoitti vähentävänsä 6000 työntekijää ja optimoivansa menojaan. Magnitogorskin MMK-metallijätti on laskenut tuotantokapasiteettinsa käyttöä 60 prosenttiin ja jähmettänyt investointiohjelmansa sekä aikoo vähentää kymmenyksen johtohenkilöstöstään.
”Venäjän metallurgian tuotantokapasiteetti ylittää markkinakysynnän kaksinkertaisesti”, kommentoi MMK:n toimitusjohtaja Pavel Šiljajev uutistoimisto Interfaxille. Hänen mukaansa metallituotteiden kysynnän ei odoteta tänä vuonna kohenevan.
Jo viime vuonna moni venäläinen suuryhtiö joutui leikkaamaan työvoimapanoksiaan. Joukkoon kuuluu maailman suurin titaanin tuottaja VSMPO-Avisma, raakatimanttien globaali ykkönen Alrosa, Venäjän suurin sementtifirma Tsemros ja autoteollisuusjätti Avtovaz.
Halpakauppa houkuttelee
Kaupan ala tarjoaa lisäikkunan Venäjän kansantalouden kysyntäalhoon.
Vuonna 2025 maassa avattiin vain 952 uutta päivittäistavarakauppaa, mikä oli vain kuudennes edellisvuoden määrästä, talousmedia Kommersant kirjoittaa. Lehden mukaan kauppojen avaamisen kulut ovat nousseet, joten investoinnit maksavat itsensä takaisin hitaammin. Takaisinmaksuaika oli ennen puolisen vuotta, mutta nykyään se voi venyä vuoteen.
Jyrkimmässä alamäessä olivat viinanmyyntiin keskittyvät ketjut, joiden liiketoimintaa kuristaa kiristynyt alkoholilainsäädäntö ja -verotus. Hallintoalueilla on valtuudet asettaa omia rajoituksiaan, joiden seurauksena sadoittain viinakauppoja on joutunut sulkemaan ovensa. Esimerkiksi Vologdassa alkoholia on viime aikoina saanut myydä kaupoissa arkipäivisin vain kahden tunnin ajan.
Kovan hintainflaation vuoksi venäläiset ovat alkaneet enenevästi suosia halpakauppaketjuja Ne kasvavat nyt tuplasti muita vähittäiskaupan formaatteja nopeammin, alan etujärjestö Akort kertoo.
Tässä ilmiössä yksi häviäjistä on ollut hieman laadukkaamman tarjonnan Vkusvill, joka sulki viime vuonna lähes 300 myymälää. Yhtiö selitti tilannetta halullaan keskittyä etämyynnin kehittämiseen. Analyytikot uskovat asiakkaiden säästölinjan selittävän asiaa paremmin.
Kulutuksen keskittymisestä perustarpeisiin kertovat myös ravintoloiden ja kahviloiden kokonaismäärän lasku ja kymmenien muotibrändien poistuminen Venäjän markkinoilta. Viime vuonna 48 prosenttia venäläisistä ilmoitti olevansa tarkan ruplan linjalla, siinä missä vuonna 2024 erityisen säästäväisesti eleli vasta 29 prosenttia kansalaisista, kirjoittaa Russian Business verkkokyselytutkimuksen pohjalta.