Uutiset ja blogit

Tällä viikolla juhlitaan taas vappua toukokuun ensimmäisenä päivänä. Koska vappu sattuu torstaille, työviikko katkeaa, ja perjantaiksi 2.5.2025 jää yksittäinen arkipäivä.

Tällainen viikko ei ole kuitenkaan mitään siihen verrattuna, mitä tasan 10 vuoden päästä eli vuonna 2035 sattuu Suomessa ja monissa muissakin maissa. Silloin vappuviikosta tulee vielä huomattavasti katkonaisempi.

1.5.2035 on nimittäin tiistai, ja kaksi päivää myöhemmin koittaa helatorstai 3.5. Niinpä maanantaina 30.4. on työtä ainakin useimmilla työpaikoilla. Tiistaiksi vaihdetaan vapaalle. Keskiviikkona on taas työtä, mutta torstaina vapaata ennen perjantain työpäivää.

Kuinka paljon tällaisen ”supervapun” juhlaviikon aikana saadaan työtä aikaan, jää itse kunkin arvailtavaksi.

Tällainen risainen viikko voi toteutua suomalaisessa juhlakalenterissa ainoastaan vapun ja helatorstain yhdistelmänä. Kaikki muut juhlapäivät sijoittuvat kalenterissamme joko täysin erikseen tai saumattomasti putkeen.

Joissakin toisissa maissa tällaisia viikkoja voi sattua muutenkin. Esimerkiksi Espanjassa 6. joulukuuta on paikallinen perustuslain päivä eli tavallaan toinen kansallispäivä. Joulukuun 8. päivänä Espanja puolestaan hiljenee Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlaan (*).

Jos 6.12. on tiistai, on 8.12. torstai, ja työpäiviksi Espanjassa jäävät maanantai, keskiviikko ja perjantai. Edellisen kerran näin tapahtui joulun alla vuonna 2022.

Espanjassa nimitetään tiistaiksi tai torstaiksi sattuvan vapaapäivän ja viikonlopun välistä irtopäivää yleisesti ”sillaksi” (puente). Peräkkäisistä siltapäivistä voidaan käyttää Espanjassa sanaa ”akvedukti” (acueducto). Syksyllä 2022 näin kirjoitti esimerkiksi sikäläinen talouslehti El Economista.

Suomessa viimeksi vuonna 1951

Vapun ja helatorstain muodostama akveduktiviikko sattui Suomessa nykyistä edellisen kerran vuonna 1951. Vuotta 2035 seuraava kerta koittaa tähän 84 vuoden taukoon verrattuna verrattuna suhteellisen pian, jo 2046.

Vuosilukutiedot voidaan päätellä pääsiäisen päivämääristä. Koska helatorstai on tietenkin aina torstaina, vapun täytyy olla tiistaina. Niinpä akveduktiviikon helatorstain päivämäärän täytyy olla 3.5. Se puolestaan tarkoittaa pääsiäissunnuntain päiväystä 25. maaliskuuta.

Erittäin pitkän ajan kuluessa akveduktiviikko sattuisi Suomen nykyisessä juhlakalenterissa keskimäärin suurin piirtein 50 vuoden välein, mutta hyvin epäsäännöllisin välein. Tätä lukua ei ole mahdollista laskea päässä yksinkertaisella kertolaskulla, vaan vastaus täytyy katsoa pääsiäispäivän päivämäärien empiirisestä jakaumasta.

Kolmen siltapäivän akvedukti on 5+2-mallisessa työviikossa risaisin mahdollinen viikko. Suurempi määrä vapaapäiviä on tietysti mahdollista – näin käy usein jouluna – mutta viiteen arkipäivään ei mahdu enempää kuin kolme yksittäistä vapaiden erottamaa siltapäivää.

Pienempi kahden sillan akvedukti sattuu Suomessa täyttä akveduktia useammin: silloin, jos uudenvuodenpäivä osuu torstaille. Näinä vuosina perjantai 2.1. on arkea. Viikonlopun jälkeen koittaa arkimaanantai 5. tammikuuta, mutta sen jälkeen on loppiainen. Niinpä viikonloppua reunustaa molemmin puolin torstaina ja tiistaina vapaat.

Viimeksi näin kävi 2015 ja seuraavan kerran jo ensi joulun jälkeen tammikuussa 2026.

(*) Espanjalaisen juhlapäivän 8.12. nimi (inmaculada concepcíon) ei viittaa Jeesuksen sikiämiseen vaan Marian omaan sikiämiseen. Katolisen kirkon opin mukaan Maria oli nimittäin perisynnistä vapaa, vaikka muuten saikin alkunsa niin sanotusti tavanomaisella tavalla.

Yhdysvalloissa, Delawaressa toimiva Eureka Naval Craft kertoo tiedotteessaan, kehittäneensä ”maailman edistyneimmän autonomisen hyökkäysaluksen”.

Aircat Bengal MC (Module Carrier) -niminen sota-alus on 36-metrinen monikäyttöinen pintavaikutusalus (Surface Effect Ship).

Yrityksen toimitusjohtaja Bo Jardinen mukaan alusta tullaan tarjoamaan Yhdysvaltain laivastolle, Yhdysvaltain merijalkaväelle ja Yhdysvaltojen liittolaisille (AUKUS- ja NATO-maille) sekä Singaporelle, Japanille, Etelä-Korealle, Vietnamille, Thaimaalle ja Filippiineille. Alusta ei ole siis vielä tilattu mihinkään, saatikka rakennettu. Kyseessä on sotalaivakonsepti.

Yhdysvaltalainen puolustusteknologiayritys Eureka Naval Craft on perustettu vasta viime vuonna. Bengal MC on yrityksen viides sotalaivamalli.

Uusin alus: Bengal MC

Aluksen maksiminopeus on jopa 50 solmua eli noin 92 km/h ja hyötykuormaa siihen voisi lastata jopa 40 tonnia.

Pintavaikutusaluket (SES) tunnetaan poikkeuksellisesta rungostaan. Ideana on yhdistää ilmatyynyaluksen ja katamaraanin ominaisuudet. Vangitsemalla ilmaa rungon alle kitka vähenee, mikä mahdollistaa poikkeuksellisen suuren nopeuden.

Huipputeknologinen alus pystyisi toimimaan sekä miehistöllä että ilman. Tekoälyä hyödyntävän autonomisen järjestelmän on kehittänyt australialainen Greenroom Robotics. Aluksessa on tilat miehistön majoittamiseksi siltä varalta, että missio vaatisi miehistöä.

Tiedotteen mukaan alus voi laukaista Tomahawk-risteilyohjuksia ja laivojen vastaisia ​​Naval Strike Missiles (NSM) -ohjuksia.

Bengal MC pystyy purjehtimaan tuhat merimailia (1 852 km) kerrallaan, kun matkanopeus on 38 solmua.

”Tämän painoluokan laivastomarkkinat kaipaavat mullistamista. Liian monet alukset ovat nykyään vanhentuneita, hitaita ja kalliita. Bengal MC on nopea alus, hampaisiin asti aseistettu, se voidaan tehdä autonomiseksi ja sillä on kyky kuljettaa paljon raskaita hyötykuormia”, kertoo Jardine tiedotteessa.

Hänen mukaansa alus on niin monipuolinen, että sitä voidaan käyttää joukkojen kuljetukseen, maihinnousuun, elektronisen sodankäynnin alustana, lennokkien emoaluksena sekä miinanraivauksessa ja miinantorjunnassa.

Aluksen kerrotaan myös olevan kustannustehokkaampi kuin nykyiset korvetit ja fregatit. Säästöä saadaan niin modulaarisesta rakenteesta, paremmasta polttoainetehokkuudesta ja alhaisemmista operointikustannuksista.

Aiheesta uutisoi muun muassa Interesting Engineering ja New Atlas.

Lue lisää:

Kaulavaltimoiden rasvakerrostumista eli plakeista on havaittu merkittäviä määriä mikro- ja nanomuoveja, jotka ovat erittäin pieniä muovihiukkasia. Verrattuna terveisiin kaulavaltimoihin määrä voi olla jopa 50-kertainen tai enemmän.

Asia käy ilmi Yhdysvalloissa New Mexicon yliopiston toteuttaman tutkimuksen alustavista tuloksista, jotka esiteltiin Yhdysvaltain sydänliiton (American Heart Association) järjestämässä konferenssissa huhtikuussa.

Mikro- ja nanomuovit ovat pieniä muovihiukkasia, joita syntyy teollisissa prosesseissa tai suurempien muoviesineiden hajotessa meressä tai maaperässä.

Ne eivät ole kooltaan yhtenäisiä. Mikromuovit ovat läpimitaltaan enintään viisi millimetriä. Nanomuovit puolestaan ovat mikroskooppisen pieniä, alle 1000 nanometrin kokoisia, eikä niitä voi havaita paljain silmin. Pienen kokonsa ansiosta nanomuovit voivat tunkeutua helpommin elävien organismien soluihin ja kudoksiin.

”Monet ajattelevat, että mikro- ja nanomuovit tulevat pääasiassa muovilusikoista, leikkuulaudoista, pakkauksista, vesipulloista ja muista muovituotteista. Todellisuudessa tärkein altistuksen lähde on ruoka ja juoma”, kertoo tutkimuksen johtava kirjoittaja verisuonikirurgi ja tutkija Ross Clark New Mexicon yliopistosta tiedotteessa.

Alle 50 henkilön tutkimus

New Mexicon yliopistossa toteutettu tutkimus perustui aiempaan, vuonna 2024 Italiassa tehtyyn tutkimukseen. Siinä mikro- ja nanomuoveja löydettiin kaulavaltimoista potilailta, joilla ei ollut oireita ja jotka olivat käyneet kaulavaltimon plakinpoistoleikkauksessa.

Seurannan aikana havaittiin, että henkilöillä, joiden plakissa oli mikro- ja nanomuoveja, oli merkittävästi suurempi riski menehtyä tai saada sydänkohtaus tai aivohalvaus.

Nyt toteutettuun tutkimukseen osallistui alle 50 henkilöä. Analyysin mukaan mikro- ja nanomuovien pitoisuus oli oireettomilla henkilöillä 16-kertainen ja oireisilla, esimerkiksi aivohalvauksen, ohimenevän aivoverenkiertohäiriön tai tilapäisen näönmenetyksen kokeneilla henkilöillä 51-kertainen verrattuna terveiden kudosluovuttajien valtimoihin.

Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä mikro- ja nanomuovien määrän ja äkillisen tulehduksen merkkien välillä. Sen sijaan plakkia vakauttavien solujen geenitoiminnassa ja makrofagien tulehdusta hillitsevissä geeneissä havaittiin muutoksia.

"Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja huolestuttava tutkimus. Tähän asti emme ole pitäneet altistumista muovimikronanohiukkasille muokattavissa olevana riskitekijänä aivohalvaukselle. Vaikka on tärkeää ymmärtää oireellisen kaulavaltimoateroskleroosin taustalla olevat mekanismit, tämä yhteys tarjoaa uuden mahdollisen kohteen aivohalvauksen ehkäisyyn”, sanoo neurologian professori Karen L. Furie Brownin yliopistosta tiedotteessa. Furie ei itse osallistunut tutkimukseen.

Tutkimusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä. Lisäksi tutkimukseen liittyy rajoituksia, joiden vuoksi ei voida vielä sanoa varmuudella, että mikro- ja nanomuovit aiheuttavat kaulavaltimosairauden oireet.

Muovien läsnäolo voi olla myös merkki jostakin muusta taustalla olevasta terveydellisestä ongelmasta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Kalle Härkki. Hän aloittaa työssään 13.8.2025.

VTT:n hallitus painotti haussaan vahvaa kokemusta tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisestä sekä tuloksellista näyttöä johtamisesta kansainvälisessä organisaatiossa.

Härkki siirtyy VTT:lle Resandin toimitusjohtajan paikalta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2021 lähtien.

Aiemmin Härkki on toiminut Outokumpu Researchin/Outotec Researchin toimitusjohtajana sekä Outokummussa myynnin, tuotannon sekä tuotekehityksen globaaleissa rooleissa.

Hän on myös toiminut usean yhtiön ja säätiön hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä.

”On upeaa päästä osaksi VTT:tä, joka on innovaatiokentän näköalapaikka Suomessa ja vahva toimija myös kansainvälisesti. VTT:ssä minua kiinnostaa erityisesti mahdollisuus vaikuttaa monipuolisen tutkimuksen ja osaamisen kautta yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Odotan innolla, että pääsen aloittamaan yhtiössä, jolla on vahva maine ja joka on työnantajana houkutteleva”, Härkki toteaa tiedotteessa.

”On hienoa saada Kalle Härkin vahva osaaminen luotsaamaan VTT:tä ja vaikuttavia innovaatioita ja sitä kautta tukemaan koko Suomen kestävää kasvua. Kallella on erittäin vahva ja monipuolinen kokemus tutkimusorganisaation johtamisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnan johtamisesta teknologia-alalta. Lisäksi hänellä on syvää tieteellistä tuntemusta oman tohtorintutkintonsa pohjalta materiaalitieteestä. Toivotan koko VTT:n hallituksen puolesta Kallen tervetulleeksi yhtiöön ja paljon onnea uuteen tehtävään”, kertoo VTT:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen tiedotteessa.

VTT:n nykyinen toimitusjohtaja Antti Vasara siirtyy yhtiön ulkopuolelle kesäkuun lopussa. Väliaikaisena toimitusjohtajana siirtymäaikana toimii yhtiön talousjohtaja Vesa Leino.

Lue myös:

Yhdysvaltain rannikkovartioston puolitoista viikkoa sitten jättämä tietopyyntö (RFI, Request for Information) yhdysvaltalaisille ja ulkomaalaisille telakoille kertoo konkreettisesti, miten Yhdysvallat yrittää Donald Trumpin aikana nousta tosissaan takaisin merkittäväksi kaupallisten alusten maailmanlaajuiseksi laivanrakentajaksi.

Painetta tietopyyntöön toi Trumpin hallinnon 9. huhtikuuta antama määräys Amerikan merenkulun valta-aseman palauttamisesta, joka osin hukkui Trumpin ja muun maailman yleiseen tulliväittelyyn.

Tietopyyntö lisää painetta

Rannikkovartiosto hakee tietopyynnön avulla niitä telakoita maailmalla, jotka kykenevät rakentamaan nopealla aikataululla eli 36 kuukaudessa tilaussopimuksen tekopäivästä tietopyynnön mukaisia jäätä murtavia aluksia.

Tällaisia telakoita ei maailmalla ole tällä hetkellä montaa. Siksi tietopyynnölle jätetty vastausaika on todella hämmentävän lyhyt, vain kaksi viikkoa. Vastaus täytyy jättää tämän viikon perjantaihin 2.5. mennessä.

Kysyä voikin, onko kyseessä tarkalleen suunnattu tarjous Suomelle ja erityisesti Rauman telakalle RMC:lle, jolla on juuri nyt kapasiteettia ottaa tilauksia erityisen hyvin vastaan.

Helsingin telakan omistavalla kanadalaisella Daviella on parhaillaan teon alla Polar Max -jäänmurtaja, jonka rakentaminen aloitetaan Helsingissä ja viimeistellään Kanadassa. Telakka pystyy kuitenkin hyvin ottamaan lisätöitä vastaan, sillä kapasiteetin rajat ovat vielä kaukana, telakalta todetaan.

Viikko sitten viikonloppuna Helsingin Sanomat nosti omiin lähteisiinsä nojaten RMC:n ykkösvaihtoehdoksi ja kertoi, että telakka neuvottelee useiden jäänmurtajien rakentamisesta.

Telakka olisi HS:n tietojen mukaan ensivaiheessa valmis rakentamaan 3–5 keskikokoista jäänmurtajaa. Viiden tilauksen arvo olisi kutakuinkin 2,5 miljardia euroa. Jos tilaus toteutuisi, sillä olisi merkittävä työllistävä vaikutus Suomen meriteollisuudessa.

RMC vastaa tietopyyntöön

RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen korostaa toimitukselle, että kyse tässä vaiheessa on tietopyynnöstä.

”Vastaamme siihen tietysti mielellämme”, Nieminen toteaa.

Hän lisää kuitenkin, että tietopyyntö indikoi viranomaisten päätymistä siihen, että USA:n arktisen kyvykkyyden palauttaminen Trumpin uuden strategian mukaiselle tasolle vaatii ulkopuolista apua.

Raumalle ja koko Suomelle tilausten saanti olisi todellinen jättipaukku, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole ennen kuin tilaussopimukset on tehty kaikkine turvavakuuksineen.

Tilaussopimus pitäisi saada syksyllä

Tietopyynnön mukainen arktinen jäätä murtava alus olisi kooltaan enintään noin 110 metriä pitkä, leveydeltään enintään 24 metriä ja syväykseltään seitsemän metriä tai vähemmän. Aluksen pitää pystyä murtamaan noin 0,90 metristä jäätä kolmen solmun nopeudella.

Jäänmurtajiin perehtynyt amerikkalaisasiantuntija Peter Rybski pitää aluksia suhteellisen pieninä: niiden jäänmurtokykyvaatimus on melko vaatimaton. Ne olisivat hänen mukaansa kokonsa perusteella pystyviä liikkumaan Suurten järvien ja Atlantin valtameren välillä.

Suomalaisittain alukset olisivat kooltaan kuitenkin lähes Suomen uusimman jäänmurtajan Polariksen kokoluokkaa.

Tärkeää on Rybskin mukaan päänavaus, ja siinä hän on oikeassa. Rannikkovartiosto aikoo käsitellä tietopyynnön tulokset vielä kesän aikana.

Käytännössä aikataulu vaatisi, että Yhdysvallat ja telakka saisivat varsinaisen tilaussopimuksen tehtyä syyskuun loppuun mennessä. Näin ensimmäinen murtaja valmistuisi vielä Trumpin virkauden aikana syksyllä 2028.

Yhdysvaltain asevoimien Lockheed Martin F-35C -monitoimihävittäjä on saavuttanut ensimmäiset ilmavoittonsa.

Asiasta kertoo The War Zone, jolle tapaukset on vahvistanut Yhdysvaltain hallinnon lähde. Lähteen mukaan lentotukialuksilta operoivat F-35C:t ovat pudottaneet Jemenin huthikapinallisten lennokkeja ”ainakin tämän kuun” alusta alkaen.

Laivaston 97. Rynnäkköhävittäjälaivueen F-35C:t operoivat alueella parhaillaan lentotukialus USS Carl Vinsonilta (CVN 70).

TWZ huomauttaa, että kyseessä voi olla ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain asevoimien F-35:t ovat ylipäätään tehneet pudotuksia.

Toisaalta mahdollista on, että Punaisenmeren alueella viime vuonna operoineet merijalkaväen F-35C:t olisivat jo suorittaneet pudotuksia. Tästä ei kuitenkaan ole tietoa.

Yhdysvaltain puolustusministeriö julkaisi viime viikolla X-viestin, jossa F-35C:n siivessä näkyi AIM-9X Sidewinder-infrapunaohjus:

Tiedossa ei toisaalta ole, onko pudotukset tehty juuri Sidewindereilla. F-35 voi laukaista myös tutkaohjautuvia AIM-120 Amraam -ilmataisteluohjuksia, minkä lisäksi F-35C ja F-35B voidaan varustaa ulkoisella tykkisäiliöllä. F-35A:ssa on sisäinen tykki.

Tiettävästi ensimmäiset ilmavoittonsa koskaan F-35 otti maaliskuussa 2021, kun kaksi Israelin ilmavoimien F-35I Adir -konetta – israelilaisten versio F-35A:sta – pudotti kaksi iranilaista lennokkia.

Israelin koneyksilö oli asialla myös, kun F-35 ensimmäistä kertaa ampui alas risteilyohjuksen. Tämä tapahtui syksyllä 2023.

F-35C on Yhdysvaltain suurilta lentotukialuksilta operoitavaksi kehitetty F-35:n variantti, jolla operoivat maan laivasto ja merijalkaväki. Kone kykenee katapulttilaukaisuun ja vaijerilaskuun.

F-35C:ssä on ilmavoimien A- ja merijalkaväen B-varianttiin verrattuna esimerkiksi suurempi siipi: sen kärkiväli on 13,1 metriä ja siipien pinta-ala 62,1 neliömetriä, kun taas A:n ja B:n vastaavat speksit ovat 10,7 metriä ja 42,7 neliömetriä.

Korkeusvakaajan kärkiväli on C-variantissa 8,02 metriä, B-variantissa 6,65 m ja A-variantissa 6,86 m.

C:n polttoainekapasiteetti on 8 960 kg, B:n 6 125 kg ja A:n 8 278 kg. C- ja A-varianttien suurin asekuorma on 8 160 kg, B:n 6 800 kg.

C-variantilla on myös suurin tyhjäpaino 15 785 kg. A-variantin tyhjäpaino on 13 290 kg ja B-variantin 14 650 kg.

Lue myös:

Ruokatalo Atrian ensimmäisen vuosineljänneksen tulosraportti iski pöytään myönteisiä merkkejä yhtiön toistaiseksi suurimman investoinnin potentiaalista. Tummia pilviä on kuitenkin kerääntynyt kotimarkkinan ylle.

Liiketulostaan Atria pystyi tammi–maaliskuussa parantamaan viime vuoden vastaavasta jaksosta kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Yhtiön Suomen-liiketoimintojen hyvä kehitys oli seurausta siipikarjanlihatuotannon tehostamisesta ja sen keskittämisestä Nurmon uuteen siipikarjatehtaaseen.

Siipikarjatehdas on Atrian toistaiseksi suurin investointi, jonka hintalappu oli 165 miljoonaa euroa. Teurastuskapasiteetti on 15 000 lintua tunnissa.

Yhtiön liiketoiminnoista vastaava johtaja Mika Ala-Fossi kertoi toimitukselle aikaisemmin keväällä, että Nurmon tehtaasta on tarkoitus tehdä yksi maailman parhaista tehtaista toiminnoiltaan.

Hän arvioi, että täyden potentiaalinsa tehdas voisi lunastaa 2–3 vuoden päästä.

Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllströmin mukaan arvio on edelleen ajankohtainen. Teurastuskapasiteetissa päästään jo nyt lähelle täyttä potentiaalia.

Kiinan-vienti käynnistynyt hyvin

Viime vuoden lokakuussa Atria sai siipikarjanlihan vientiluvan Kiinan markkinoille. Lupaa voi pitää poikkeuksellisena, sillä esimerkiksi ruotsalaiset lihatalot eivät ole vastaavaa vientilupaa saaneet.

Lopullisen vientiluvan sinetöimisessä myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulla oli suuri merkitys.

Siipikarjanlihan vienti Kiinaan käynnistyi viime joulukuussa, joten uuden markkinan avautuminen heijastui myönteisesti jo vuoden ykköskvartaalin liikevoittoon.

Gyllström ei avaa tarkemmin Kiinaan toimitettuja myyntivolyymejä, mutta kertoo olevansa niihin tyytyväinen. Hänen mukaansa myös myyntihinta on kohdillaan.

Kiinassa Atrian broilerit ottaa vastaan teollisuusasiakas, joka sulattaa kanan ja toimittaa sen ravintoiloihin. Siipikarjanlihan kysyntään vaikuttaa siis olennaisesti uusien ravintola-asiakkaiden saanti.

Gyllström kuvailee Kiinan markkinan näkymiä kaikkinensa vakaiksi. Tällä hetkellä maahan toimitetaan kananjalkoja, joista saa siellä parhaimman hinnan suhteessa Euroopan markkinoihin.

Kotimarkkinalla hankalaa

Kuluvan vuoden suhteen Atrian suurin vaikeus on Suomen kotimarkkina. Ensimmäiselle vuosineljänneksellä liikevaihto laski 0,7 prosenttia vertailukaudesta.

Ykköskvartaalilla yhtiön edustamien tuoteryhmien markkina oli hankala erityisesti vähittäiskaupassa. Arvossa markkina laski vertailukaudesta 3,5 prosenttia.

Gyllströmin sanoo, että syitä markkinan alavireisyyteen on monia. Muun muassa naudanlihan toimitusvaikeudet sekä ravitsemussuositusten ja yleisen taloudellisen epävarmuuden vaikutukset kuluttajiin.

Kotimarkkinan piristyminen vaatisi yleisen suhdanteen käännettä paremmaksi.

Gyllströmin mukaan kuluttajat ovat huolissaan maailmantilanteesta, työpaikoistaan ja tulevaisuudestaan, minkä takia he kuluttavat vähemmän.

”Periaatteessa kaikki oli vähän mollivoittoista paitsi siipikarja, joka oli kasvussa myös Suomessa.”

Lakot varjostavat näkymiä

Tummia pilviä koko vuoden näkymiin asettavat elintarviketyöläisten liiton kolmipäiväiset lakot, jotka toteutuivat Atrian Nurmon ja Forssan tehtailla katsauskauden jälkeen huhtikuun alussa.

”Kolmen päivän lakko meidän toimialallamme on erittäin pitkä”, sanoo Gyllström.

Lakon ajoitus vaikeutti tilannetta entisestään, sillä se osui juuri pääsiäissesongin alle. Tämä heikensi yhtiön kykyä hoitaa pääsiäisen ajan ruokatoimituksia niin kauppoihin kuin Foodservice-asiakkaille.

Gyllström sanoo, että tarkemmat arviot lakkojen kustannuksista saadaan toisen vuosineljänneksen tuloksen jälkeen.

Yhtiö arvioi konsernin oikaistun liikevoiton vuonna 2025 olevan edellisvuotta pienempi. Viime vuoden oikaistu liikevoitto oli 65,4 miljoonaa euroa.

Investoinnit jatkuvat

Atria Suomi kertoi myös käynnistäneensä investointiohjelman suunnitellun valmisruokatuotannon ja energianhallinnan modernisoimiseksi Nurmon tehtaalla.

Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 60–90 miljoonaa euroa. Investointipäätöstä ei ole vielä tehty.

Modernisointi- ja energiatehokkuusinvestointeihin yhtiö kertoo hakevansa Business Finlandin puhtaan siirtymän investointitukea.

Gyllströmin mukaan tukipäätös tulee vaikuttamaan kustannusarvioon. Mikäli tuet konkretisoituvat, voi yhtiö kasvattaa investointia, jolloin kustannusarvio asettuisi haarukan ylälaitaan.

Investointi on tarkoitus rahoittaa suurimmaksi osaksi kassavirralla ja pankkirahoituksella.

Suunnitellun investointiohjelman kerrotaan olevan linjassa Atrian strategian kanssa panostaa valmisruokaan, ja sen on tarkoitus olla edelläkävijä vastuullisessa ruokatuotannossa.

Tulosjulkistuksen yhteydessä Atrian tytäryhtiö Atria Suomi tiedotti investoivansa seitsemän miljoonaa euroa uuteen ohukaisten tuotantolinjaan ja tuotanto-osaston tekniseen uudistamiseen.

Atria Oyj:n liikevaihto vuonna 2024 oli koko vuoden osalta 1775 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 tietoihin pohjautuvassa toistaiseksi tuoreimmassa Talouselämän TE500-vertailussa Atria sijoittui Suomen elintarvikealan yhtiöiden joukossa 1753 miljoonan euron liikevaihdolla toiseksi Valion jälkeen.