Autoliiton tiepalvelu auttoi tammikuun ensimmäisen viikon aikana Suomessa jo yli 1 600 autoilijaa, joiden auto ei käynnistynyt tai hyytyi kesken matkan. Suurin osa tapauksista on johtunut käynnistysakun ongelmista.
Kylmä akku ei varaa virtaa lämpimän akun tavoin, joten auton akku tyhjenee pikkuhiljaa. Jos auton lämmittää kylmällä säällä ennen ajoon lähtöä polttoainetoimisella lisälämmittimellä ja matkalla ovat päällä penkin-, ratin-, peilien- sekä tuuli- ja takalasinlämmittimet, ja ajomatkat ovat lyhyitä, niin virtaa myös kuluu.
”Tällaista kun jatketaan muutama päivä, niin ollaan tilanteessa, että auto ei enää sitten käynnisty”, summaa Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Akun vaihto voi puolestaan tarkoittaa useiden satojen eurojen kuluja. Jopa halvimmat SMF-akut ilman start-stop-toimintoa maksavat vaihtoineen toistasataa euroa, ja start-stop-yhteensopivien akkujen hinnat vaihtelevat sadasta eurosta yli kahteensataan euroon. Tähän lisätään vielä asennustyön kustannukset.
Aina käynnistysongelmat eivät johdu liian vanhasta akusta vaan auton vääränlaisesta käytöstä tai puutteellisista varusteista.
Vaihtoon viiden vuoden välein
Monet autoliikkeet ja -korjaamot puhuvat kolmen vuoden vaihtovälistä, mutta sitä Vesalainen pitää markkinointipuheena.
”Kun olen jututtanut tiepalvelumiehiämme ja hinausauton kuljettajia, niin yleinen näkemys on, että akku kestää keskimäärin viidestä kuuteen vuotta.”
Myös käyttötottumukset vaikuttavat. Jos autolla ajetaan jatkuvasti lyhyttä matkaa ja akku on usein heikossa varaustilassa, se tulee Vesalaisen mukaan myös tiensä päähän nopeammin.
Kun auton vie määräaikaishuoltoon, huollon yhteydessä tehdään myös akkutesti. Se antaa osviittaa akun kunnosta.
”Työkaverini vaihdatti autoonsa juuri akun, ja edellinen oli kymmenen vuotta vanha. Kyllä se hyvällä tuurilla ja tietynlaisella käytöllä voi kestää niinkin pitkään”, Vesalainen huomauttaa.
”Ja toisaalta ihan uudenkin akun saa vääränlaisilla käyttötottumuksilla ajettua tyhjäksi.”
Tilanteessa, jossa uusi akku tyhjenee vääränlaisen käytön vuoksi, sen vaihdolle ei välttämättä ole tarvetta, kunhan akun ei anneta jäätyä piloille.
Samat neuvot pätevät niin polttomoottoriautoon kuin sähköautoonkin. Sähköautoissa on ajoakun lisäksi polttomoottoriauton akkua vastaava 12 voltin akku. Sähköautojen kohdalla Vesalainen kehottaa selvittämään merkkikorjaamosta, missä tilanteessa kyseinen akku latautuu. Tyypillisesti sähköautot lataavat 12 voltin akkua polttomoottoriauton tapaan ajaessa sekä silloin, kun auto on laturissa.
Pelkkään laturilataukseen ei kuitenkaan kannata tuudittautua etenkään silloin, jos suosii pikalatausta.
”Jos autoa lataa usein pikalaturilla, jossa latausaika on varsin lyhyt, niin 12 voltin pikkuakku ei ehdi kauheasti latautua.”
Akunlämmitin käyttöön
Voi tuntua turhauttavalta, että autossa on erilaisia mukavuusvarusteita, kuten penkinlämmitin ja ratinlämmitin, mutta niitä ei uskalla akun tyhjenemisen pelossa käyttää. Olisiko ylläpitolaturista apua siihen, että mukavuuksia voisi käyttää talvellakin?
”Kun auton akku on kylmä, se ei vastaanota auton oman laturinkaan tuottamaa virtaa kunnolla käydessä. Silloin se ei vastaanota ylläpitolaturinkaan latausta kylmässä kauhean hyvin”, Vesalainen huomauttaa.
Laturin sijaan Vesalainen suosittelee lisävarusteeksi akkulämmitintä – esimerkiksi sellaista, joka kiinnitetään akkuun ja alkaa lämmittää akkua silloin, kun auto käy. Lämmitin aktivoituu myös silloin, jos akkua ladataan riittävän tehokkaalla ulkopuolisella akkulaturilla. Lämmennyt akku vastaanottaa auton laturin tuottamaa virtaa kylmää paremmin.
”Silloin akkua saadaan lyhyemmilläkin matkoilla ladattua. Akkulämmitin maksaa vähän toista sataa euroa sekä asennustyön. Ei puhuta kalliista investoinnista, mutta se vähentää ongelmia sekä suurella todennäköisyydellä myös pidentää akun käyttöikää, kun akun varaustila pysyy varmemmin oikeana.”
Akkulämmittimenkin kanssa Vesalainen suhtautuu varauksella siihen, kannattaako auton kaikkia sähkökäyttöisiä herkkuja käyttää erittäin kylmällä säällä.
”Totta kai takalasinlämmitin, tuulilasinlämmitin ja peililämmittimet ovat turvallisuusvarusteita, joilla varmistetaan se, että autosta pystytään havainnoimaan ulos mahdollisimman hyvin. Niitä pitää käyttää, mutta niitäkään ei kannata jättää päälle tarpeettoman pitkäksi aikaa”, hän sanoo.
”Olimme perheen kanssa Lapissa tapaninpäivästä loppiaiseen ja siellä oli aika monena päivänä 28–29 astetta pakkasta. Ajoimme siinä Kemijärvellä lyhyttä matkaa ja vaikka kuinka olisi tehnyt mieli laittaa penkinlämmitin ja ratinlämmitin päälle, niin kyllä minä automiehenä päädyin siihen, että vähän tingin mukavuudesta, koska halusin säästää akkua”, hän jatkaa.
”Vaikka olisi akkulämmitin, niin kyllä silti kehottaisin maalaisjärjen käyttöön kovilla pakkasilla auton kaikkien sähköhärpäkkeiden kanssa.”
Ennakointi pienentää kustannuksia
Uuden akun ja sen lämmittimen asennustyöt Vesalainen kehottaa jättämään ammattilaiselle. Pääasiassa suomalaisten autot ovat 2000-luvulta ja niissä on jo start-stop-järjestelmiä ja muuta tekniikkaa, joka pitää akunvaihdon yhteydessä huomioida. Autolle pitää muun muassa testerin avulla kertoa, että siihen on vaihdettu uusi akku, jotta latausjärjestelmä toimii oikein.
”Kyllä tänä päivänä käytössä olevien autojen kanssa turvautuisin ammattilaisen apuun. Niitä tehdään muun muassa varaosaliikkeissä, akkuliikkeissä ja korjaamoilla. Akun vaihto ei aina tarkoita sitä, että pitäisi mennä asioimaan niin sanotusti marmorille eli automerkin merkkikorjaamolle.”
Vesalainen suosittelee vaihtamaan akun mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
”On paljon helpompaa ja edullisempaa vaihdattaa akku itselle sopivana ajankohtana nyt, kun auto on muutenkin huollossa, kuin huomata joku arkiaamu kovalla pakkasella, ettei auto käynnisty, ja alkaa järjestää uutta akkua kotipihaan.”
