Oulun yliopistossa todettiin, että sammal voi auttaa puhdistamaan kaivosteollisuuden pilaamia vesiä. Seuraavaksi puhdistuskeinoa kokeillaan metsätalousvesissä.
Suomessa on löydetty luonnollinen keino puhdistaa kaivos- ja metsäteollisuuden pilaamia vesiä.
Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että avainasemassa on sammal. Tutkimus paljasti sammalten salaisuuden vedenpuhdistajana.
Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät, yliopisto tiedottaa.
Tuore tutkimus sai alkunsa, kun tutkijat löysivät Pyhäsalmen kaivoksen tulvavallin liepeiltä runsaasti vedessä kasvavaa nevasirppisammalta (Warnstorfia fluitans). Tutkijoita yllätti, että kasvi näytti viihtyvän metallipitoisessa ja hyvin happamassa vedessä, jonka alhainen pH lisää metallien liukoisuutta.
Uudessa tutkimuksessa paljastui, että sammalet eivät yksinään poista metallia. Avain on sammalen ja sen kanssa symbioosissa elävien mikrobien yhteistyö.
Professori Anna-Maria Pirttilän ryhmä on aiemmin tutkinut esimerkiksi kullan kertymistä kuusenneulasiin.
Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
”Metsätalouden kunnostusojituksessa sammalia ei siis kannata nähdä virtaaman esteenä tai roskana, joka pitää poistaa”, tiivistää tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa tiedotteessa.
Myös metsäteollisuus syynä metallivalumiin
Pohjoisilla alueilla metalleja kertyy vesistöihin yhä kiihtyvään tahtiin ilmastonmuutoksen takia. Maaperästä liukenee metalleja lisäksi metsäojitusten seurauksena.
Myös kaivostoiminnan synnyttämät lukuisat vanhat louhokset ja altaat odottavat kestäviä vesienpuhdistusratkaisuja, yliopiston tutkijat muistuttavat. Kaivosjätteelle on löydettävä kierrätys- ja puhdistuskeinoja.
Kylmissä olosuhteissa monet vesienpuhdistusmenetelmät toimivat huonosti, joten Oulun yliopistossa kehitetään pohjoiseen sopivia keinoja.
Biologisten menetelmien etu on, että kylmässä ja syrjäisessä ympäristössä toimivat luonnon omat bioreaktorit eivät vaadi energiaa.
Sammal saostaa metallit sisäänsä
Elintärkeitä mikrobeja on kaikissa eliöissä, ja symbioosissa eläviä mikrobeja kutsutaan symbionteiksi. Metallipitoisilla alueilla kasvaneista sammalista löytyi enemmän sellaisia symbiontteja, jotka parantavat metallinsietokykyä.
Tulokset viittaavat siihen, että nämä symbiontit osallistuvat sammalen kykyyn saostaa liukoisia metalleja solujensa sisään.
”Sammal on kuin sieni, joka sitoo ja muovaa metallia siedettävämmäksi osaksi omaa rakennettaan”, selittää Lehosmaa.
”Mikrobit muokkaavat olosuhteita sammalen solukossa sellaisiksi, että haitallinen liukoinen metalli saadaan muutettua hallittavampaan ja kiinteämpään muotoon partikkeleiksi. Ja metallipitoisten sammalten poistaminen on aina mahdollista.”
Raudan lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kadmiumia, kuparia, sinkkiä, nikkeliä ja arseenia.
Kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana myös Pyhäsalmen kaivos ja Outokumpu.
Pirttilän ryhmä tähtää myös tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen.
Metallien keräämiseen sammalilla arvioidaan kuluvan joitakin viikkoja, ja tehokkuutta selvitetään jatkotutkimuksella.
Sammalten ja kumppaneiden tehoa metallinpoistajina aiotaan testata rautasakan ruskistamassa Kalimenjoen valuma-alueella, johon sijoittuu myös Jäälinjärvi Oulun lähellä.
