Kun korot nousevat, sijoittajien kannattaa ottaa pörssiyhtiöiden taseiden kestävyys tosissaan.
Euribor-korot ovat olleet viime aikoina poikkeuksellisen voimakkaassa nousussa. Viitekoroista 12 kuukauden euribor teki viime viikolla suurimman päiväkohtaisen nousunsa sitten vuoden 2008, ja se lähestyy jo psykologisesti merkittävää kolmen prosentin rajaa.
Korkeammat rahoituskulut leikkaavat suoraan yhtiöiden saamia kassavirtoja. Samalla osakkeiden arvonmäärityksessä käytettävä diskonttauskorko nousee korkojen mukana, mikä painaa osakkeiden nykyarvoa alas.
Tästä syystä erityisesti velkaiset yhtiöt voivat kohdata pörssissä rajuja korjausliikkeitä, jos korot jäävät korkeammalle tasolle odotettua pidemmäksi aikaa.
Tämän vuoksi selvitimme Helsingin pörssin velkaisimmat yhtiöt. Velkaantumista on tarkasteltu erityisesti nettovelkaantumisasteen kautta, joka saadaan, kun korollinen nettovelka suhteutetaan taseen omaan pääomaan. Kauppalehden analyytikon Veera Saarelaisen keräämä aineisto paljastaa, että monen yhtiön kohdalla tilastoihin vaikuttaa merkittävästi IFRS 16 -standardi.
Kyseinen standardi vaatii, että yhtiöiden on kirjattava vuokrasopimuksensa taseeseen velaksi niiden nykyarvossa. Tämä tarkoittaa, että yhtiöt, joilla on hallussaan paljon vuokrattuja toimitiloja, näyttävät taseensa puolesta huomattavasti velkaisemmilta kuin ennen.
Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat vähittäiskauppayhtiö Tokmanni, ravintolayhtiö Noho Partners ja logistiikkayhtiö Posti, joiden nettovelkaantumisaste nousee standardin vuoksi huomattavalle tasolle.
Tokmannilla korkein nettovelkaantumisaste
Listauksen kärkipäästä löytyvän Tokmannin nettovelkaantumisaste on peräti 310 prosenttia. Luku tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiöllä on 3,10 euroa korollista nettovelkaa jokaista omaa pääomaa kohti laskettua euroa kohden.
Tilannetta kuitenkin helpottaa se, että noin 70 prosenttia tästä velasta muodostuu myymälöiden vuokravastuista. Varsinaisen pankki- ja yrityslainan osuus taseessa on siis suhteellisesti vähäisempi kuin monella listauksen yhtiöllä.
Tokmanni itse seuraakin ohjeistuksessaan korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen ilman näitä IFRS 16 -vuokravastuita.
Tokmannin ohella listalta löytyy ravintolayhtiö Noho Partners 273 prosentin nettovelkaantumisasteellaan, jonka nettovelkaantumisaste nousee samaisesta syystä. NoHo Partnersilla nettovelan suhde käyttökatteeseen on kuitenkin Tokmannia pienempi ja se tuottaa myös paremmin kassavirtaa.
Kaikilla yhtiöillä merkittävä määrä nettovelkaa ei johdu vuokrasopimuksista. Esimerkiksi tietoturvayhtiö F-Securen nettovelkaantuminen on pörssin kärkipäätä, vaikka sillä ei ole merkittäviä vuokravastuita. F-Securen tilannetta selittää vuonna 2023 toteutettu mittava Lookout Life -yrityskauppa, joka maksoi noin 200 miljoonaa euroa. Samankaltaisessa tilanteessa on myös tilitoimistoketju Talenom, joka on kasvanut aggressiivisesti yritysostojen kautta.
Tilanne on kuitenkin vakavin niillä yhtiöillä, joiden oma pääoma on painunut kokonaan negatiiviseksi. Tähän joukkoon kuuluvat tällä hetkellä it-alalla toimiva Digitalist, suodatinyhtiö Eagle Filters, toimistokalusteyhtiö Martela ja lääkekehittäjä Faron. Niiden liiketoiminta on ollut niin pitkään tappiollista, että taseen oma pääoma on painunut negatiiviseksi.
Korkojen nousu tekee näiden yhtiöiden tilanteesta entistä tukalamman. Kun rahan hinta nousee, tällaisten yhtiöiden on entistä vaikeampaa ja kalliimpaa paikata tasettaan uudella rahoituksella. Lainahanat pysyvät sitä paitsi todennäköisesti pitkään kiinni, ennen kuin yhtiöiden oma pääoma paranee. Tämä tarkoittaa osakeantia matalalla kurssilla, mikä sulattaa vanhojen omistajien omistusten arvoa.
Tilanne on vain hieman parempi it-palveluyhtiö Solteqilla, jonka oma pääoma ja käyttökate ovat vielä positiivisia. Sen nettovelan suhde käyttökatteeseen on yli kymmenen. Tämä tarkoittaa teoreettisesti sitä, että yhtiöltä kestäisi yli kymmenen vuotta maksaa velkansa nykyisellä tulostasollaan.
Tilannetta pahentaa entisestään se, että Solteqin operatiivinen kassavirta on ollut negatiivinen. Jos tilanne ei käänny, yhtiö joutuu myös turvautumaan ennemmin tai myöhemmin omistajille kalliiseen osakeantiin.
(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)
Käyttökate voi antaa harhaanjohtavan kuvan
Pelkkä nettovelkaantumisaste ei lopulta anna täysin tarkkaa kuvaa yhtiön vakavaraisuudesta, sillä yhtiöiden kyvyssä maksaa velat pois on merkittäviä eroja.
Nettovelkaantumista onkin syytä tarkastella myös suhteessa käyttökatteeseen, mutta tässäkin kohdin yhtiöiden välillä on suuria eroja. Esimerkiksi toimistokalusteyhtiö Frameryn tilanne on vakaa, sillä yhtiö pystyisi nykyisellä käyttökatteellaan kuittaamaan velkansa noin vuodessa.
Sijoittajan on kuitenkin tärkeää muistaa, että käyttökate ja todellinen kassavirta voivat erota toisistaan merkittävästi. Tokmannilla käyttökate näyttää paperilla hyvältä, mutta operatiivinen kassavirta on selvästi heikompi. Tämä johtuu jälleen kirjanpitokäytännöistä, sillä IFRS 16 -mallissa vuokrat kirjataan tuloslaskelmassa korkokuluina ja käyttöoikeusomaisuuden poistoina, jotka eivät rasita käyttökatetta.
Kassavirta onkin monessa mielessä rehellisempi mittari, sillä se kuvaa tilille todellisuudessa tullutta rahaa, johon kirjanpidon säännökset eivät vaikuta. Esimerkiksi Postilla käyttökate oli viime vuonna 197 miljoonaa euroa, mutta operatiivinen kassavirta vain 111 miljoonaa euroa.